Iisalmen maalaiskunta Sisällysluettelo Historia | Väestö | Kuuluisia iisalmenmaalaiskuntalaisia | Lähteet | NavigointivalikkoInfobox OKSuomen tilastollinen vuosikirja 1969Väestönmuutokset 1969Vieremän kunnan historiaaVäestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975Julkaisun verkkoversio (PDF)mlaajentamalla

Iisalmen maalaiskunta


ruots.Pohjois-SavossakuntaIisalmen kaupunkiaKiuruvesiLapinlahtiPielavesiSonkajärviVieremäkirkkohallintopitäjäYlä-SavonPielavesiLapinlahtiKiuruvesiepäitsenäinen kauppalakaupunkiSonkajärvenVieremänIisalmenSonkajärviVieremäPeltosalmiRunniSoinlahti






























Iisalmen maalaiskunta

Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Iisalmi
Iisalmen mlk.vaakuna.svgIisalmi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna



sijainti


Lääni
Kuopion lääni
Maakunta
Pohjois-Savon maakunta
Perustettu [1]
1873
Liitetty
1970
– kuntiin
Iisalmi
Pinta-ala
 km²  [2]
(1.1.1969)
– maa
734,2 km²
Väkiluku
13 371  [3]
(31.12.1969)
– väestötiheys

19,18 as./km²
Infobox OK

Iisalmen maalaiskunta (ruots. Idensalmi landskommun) oli Pohjois-Savossa sijainnut Suomen kunta. Nykyisin se on osa Iisalmen kaupunkia.


Iisalmen maalaiskunta ympäröi kaupunkia joka puolelta, ja muut naapurikunnat olivat Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.




Sisällysluettelo





  • 1 Historia


  • 2 Väestö


  • 3 Kuuluisia iisalmenmaalaiskuntalaisia


  • 4 Lähteet




Historia |


Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjä perustettiin vuonna 1627, ja se käsitti aluksi koko Ylä-Savon. Iisalmen pitäjä alkoi hajota 1800-luvulla: Ensin siitä erosi Pielavesi vuonna 1811, sitten Lapinlahti 1858 ja Kiuruvesi 1862. Iisalmen epäitsenäinen kauppala perustettiin Iisalmen pitäjän Haukiniemelle vuonna 1860, ja vuonna 1891 siitä tuli kaupunki.[1]


Vuonna 1865 annettiin Suomessa kunnallisasetus, jonka perusteella maallinen ja kirkollinen hallinto erotettiin toisistaan. Asetuksen voimaansaattamisessa meni pitkiäkin aikoja, ja niinpä Iisalmen maalaiskuntakin aloitti toimintansa vasta vuonna 1873, jolloin pidettiin ensimmäinen kuntakokous. Iisalmen maalaiskunnasta erotettiin Sonkajärven ja Vieremän kunnat vuonna 1922.[4] Maalaiskunta liitettiin Iisalmen kaupunkiin vuonna 1970.[1]


Paikallisuudesta puhuttaessa paikannimestä Iisalmi käytettiin Iisalmen maalaiskuntaa tarkoitettaessa ulkopaikallissijoja: Iisalmella, Iisalmelle, Iisalmelta. Sen sijaan kaupungista käytettiin sisäpaikallissijoja kuten vieläkin käytetään: Iisalmessa, Iisalmeen, Iisalmesta.[5]



Väestö |


Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Iisalmen maalaiskunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.



































Iisalmen maalaiskunnan väestönkehitys 1880–1960
Vuosi
Asukkaita
1880
  
16 526
1890
  
19 384
1900
  
20 459
1910
  
22 370
1920
  
16 285
1930
  
12 176
1940
  
12 511
1950
  
14 038
1960
  
14 205
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Iisalmen kaupunki on tilastoitu erikseen vuodesta 1900 lähtien. Vuonna 1920 Iisalmen maalaiskunnasta erotettiin Sonkajärvi, jonka alueella oli 5 889 asukasta. Vieremä erotettiin vuonna 1921.[6]


Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Iisalmen maalaiskunnan taajamat olivat Peltosalmi (402 asukasta), Runni (383 asukasta) ja Soinlahti (245 asukasta). Lisäksi osa Iisalmen keskustan taajamasta ulottui maalaiskunnan puolelle.[7]



Kuuluisia iisalmenmaalaiskuntalaisia |



  • Arvi Auvinen, näytelmäkirjailija, toimittaja, tv-ohjaaja


  • Esko Hukkanen, näyttelijä


  • Seppo Kääriäinen, poliitikko


  • Martti Mykkänen, kuvittaja


  • Eino Säisä, kirjailija


  • Jaakko Teppo, muusikko.


Lähteet |



  1. abc http://www.iisalmi.fi/Suomeksi.iw3


  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1969 (PDF) (sivu 19) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.


  3. Väestönmuutokset 1969 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.


  4. Toivola, Tapio: Vieremän kunnan historiaa (PDF) 17.4.2012. Vieremän kunta. Viitattu 21.3.2015.


  5. Terho Itkonen: Kieliopas


  6. ab Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.


  7. Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).





Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.







Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko