Carl Olof Cronstedt Sisällysluettelo Nuoruus | Yhdysvaltain vapaussota | Viaporin komendantti | Loppuelämä | Lähteet | NavigointivalikkoCarl Olof CronstedtCronstedt.comHerttoniemen kartano - Carl Olof CrostedtGabriel Anton CronstedtWorldCat Identitiescb125151887(data)1194983590000 0000 5188 2817575nr9601758520506403439164967277369

Kustaa III:n sotaSuomenlinnaSuomalaiset amiraalitSuomalaiset aatelisetVänrikki Stoolin tarinoiden esikuvatVuonna 1756 syntyneetVuonna 1820 kuolleet


3. lokakuuta17567. huhtikuuta1820Ruotsinvara-amiraaliPuotilan kartanossaHelsingin pitäjässäEnglannin laivastossaYhdysvaltain vapaussotaansotavankinaKustaa III:nKustaa III:n sodassaSaaristolaivastonRuotsinsalmessaVenäjän keisarikunnan laivastonRuotsinsalmen toisessa meritaistelussakenraaliadjutanttiKustaa IV AadolfinTukholmastaViaporinSuomen sodassaRuneberginNapoleonin sodanaselevonsyntipukkejaFredrik Adolf JägerhornCarl Magnus GripenbergHans Henrik GripenbergmaanpetoksestaAleksanteri Iyleinen armahdusKustaa IV AadolfinHerttoniemen kartanossaHelsingin pitäjän kirkon hautausmaalleHerttoniemenrannanHerttoniemen kartanonPehr GranstedtinHelsingin pitäjän kirkon hautausmaalla






Carl Olof Cronstedt. Tuntemattoman tekijän piirtämä muotokuva.


Carl Olof Cronstedt vanhempi (3. lokakuuta 1756 – 7. huhtikuuta 1820) oli Ruotsin merivoimien vara-amiraali. [1]




Sisällysluettelo





  • 1 Nuoruus


  • 2 Yhdysvaltain vapaussota


  • 3 Viaporin komendantti


  • 4 Loppuelämä


  • 5 Lähteet

    • 5.1 Viitteet





Nuoruus |


Cronstedtin isä oli Johan Gabriel Cronstedt (1720–1774), tykistön majuri, ja äiti Hedvig Juliana Jägerhorn af Spurila (1720–1787). Hän kasvoi Puotilan kartanossa Helsingin pitäjässä.


Cronstedt aloitti sotilasuransa vapaaehtoisena prinssi Adolf Fredrikin rykmentissä 5. toukokuuta 1765, mistä hän siirtyi armeijan laivastoon kersantiksi 27. toukokuuta 1770. Hän siirtyi aliluutnantiksi tykistöön 12. elokuuta 1772 palaten armeijan laivastoon vänrikiksi 22. huhtikuuta seuraavana vuonna. Laivastossa hän yleni luutnantiksi 2. toukokuuta 1774. Hänet ylennettiin tykistönkapteeniksi 10. helmikuuta 1777.



Yhdysvaltain vapaussota |


Cronstedt palveli vuosina 1776–1779 Englannin laivastossa. Hän osallistui Yhdysvaltain vapaussotaan, mutta vietti siitä suurimman osan sotavankina. Kulutettuaan rahansa vankeusaikana upseereiden sosiaaliseen elämään Cronstedt onnistui palaamaan Amerikasta Ruotsiin Kustaa III:n stipendin avulla. Paluun jälkeen hänen uransa oli voimakkaasti nousujohteinen.[1]




Ruotsinsalmen toinen meritaistelu Johan Tietrich Schoultzin kuvaamana. Maalaus vuodelta 1792.


Hänet nimettiin Kustaa III:n sodassa Saaristolaivaston komentajaksi, kun hän oli tukenut Kustaa III:ta tämän päätettyä käydä venäläisiä vastaan uudelleen Ruotsinsalmessa. Pitkälti Cronstedtin ansiosta Ruotsi voitti Venäjän keisarikunnan laivaston Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa 1790. Samana vuonna Cronstedt nimitettiin 26. lokakuuta meriasian valtiosihteeriksi. Hänet ylennettiin sinilippuisen laivaston (toisin sanoen Saaristolaivaston) kontra-amiraaliksi 22. joulukuuta 1793[2]. Laivastojen kenraaliadjutantti hänestä tuli 26. kesäkuuta 1797. Kustaa III:n kuoltua Cronstedille myönnettiin yksi viidestä muistosormuksesta.



Viaporin komendantti |





”

Oi elo! Mies jok´itkun sen

sai virrat vuotamaan,

jaloimman sankarseppelen;

sai kerran kunnollaan;

hän Ruotsinsalmen voittohon

vei kerran Ruotsin laivaston.


Vaan vaikka häikäissyt hän ois

maailman miekallaan.

Vaikk´auringot se vajoon lois,

hänt´ylenkatsotaan.

Se palkka petturille on

Ehrnsvärdin hautakallion.


”

– J.L. Runeberg. Viapori [1]


Cronstedt ylennettiin sinilippuisen laivaston vara-amiraaliksi ja Karlskronan laivastoaseman komentajaksi 9. huhtikuuta 1801[3]. Hän riitaantui Kustaa IV Aadolfin kanssa, ja hänet siirrettiin pois Tukholmasta 3. joulukuuta Viaporin komendantiksi.[1] Tästä huolimatta Cronstedt työskenteli uutterasti linnoituksen parantamiseksi, vaikka Tukholman hallitus laiminlöikin linnoituksen rahoittamisen. Venäläisten hyökättyä Suomeen 1808 Cronstedt joutui jopa käyttämään omia varojaan linnoituksen puolustukseen.


Suomen sodassa Cronstedtin komentama Viaporin linnoitus antautui venäläisille 3. toukokuuta 1808. Cronstedtin ristiriitainen maine on laajasti seurausta Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista, joissa Cronstedtin jopa väitettiin myyneen Viaporin venäläisille – väite, jolle historiantutkijat eivät ole löytäneet todisteita. Todennäköisimmät syyt linnoituksen antautumiselle olivat upseerien keskuudessa vallinnut laaja epäusko Ruotsin kykyyn puolustautua ylivoimaista vihollista vastaan ja linnoituksen täydellinen eristäminen yhdistyneenä hyvin suunniteltuun psykologiseen sodankäyntiin, joka vahvisti epäuskoa entisestään, sekä huoli linnoituksen suuresta siviiliväestöstä, ruudin riittämättömyys ja linnoitusten vähenevä merkitys sodankäynnissä ylipäätään.


Napoleonin sodan aikana myös useimmat saksalaiset linnoitukset antautuivat lähes taistelutta – linnoitusten aika läheni loppuaan. Cronstedt yritti kuitenkin voittaa aikaa ja solmi venäläisten kanssa aselevon, jonka mukaan Viapori antautuisi, ellei Ruotsista tulisi apua toukokuun 3. päivään mennessä. Kun venäläiset olivat viivyttäneet Cronstedtin lähettämiä lähettejä sopimuksen vastaisesti eikä apua Ruotsista kuulunut, Cronstedt luovutti sopimuksen mukaisesti linnoituksen ja siellä talvehtineen saaristolaivaston osaston venäläisille. Suomalaiset upseerit ja sotilaat saivat sopimuksen mukaan palata koteihinsa, mutta ruotsalaiset vangittiin. Ruotsin etsiessä syntipukkeja hävitylle sodalle Cronstedt ja monta muuta upseeria (muun muassa Fredrik Adolf Jägerhorn, Viapori; Carl Magnus Gripenberg, Svartholman komentaja; Hans Henrik Gripenberg, Suomessa toimivien joukkojen ylikomentaja) tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta. [1] Tuomioita ei kuitenkaan pantu täytäntöön, koska Venäjän keisari Aleksanteri I puuttui tuomioihin ja yleinen armahdus tuli voimaan. Ruotsin hävittyä sodan ruotsalaiset ajoivat kuningas Kustaa IV Aadolfin maanpakoon. Samalla hävitty sota merkitsi loppua Ruotsin suurvaltapyrkimyksille.



Loppuelämä |


Suomen sodan jälkeen Aleksanteri I myönsi, kuten tapaan kuului, myös Cronstedtille eläkkeen, mutta Cronstedt ei ikinä siirtynyt keisarin palvelukseen. Loppuelämänsä hän eli Herttoniemen kartanossa viettäen syrjäänvetäytyvää elämää, keskittyen lastensa kasvatukseen ja kartanon puiston rakentamiseen. Carl Olof Cronstedtia onkin sanottu ”puutarhansuunnittelun mestariksi”. Cronstedtin vaimo oli kreivitär Beata Sofia Wrangel af Sauss (1762–1840). Carl Olof Cronstedt on haudattu Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.


Helsingin Herttoniemenrannan asuinalueella noin kilometrin päässä Herttoniemen kartanosta sijaitseva katu Amiraali Cronstedtin ranta on nimetty Carl Olof Cronstedtin mukaan.


Carl Olof Cronstedtilla oli kolme lasta:


  • Hedvig Charlotta Cronstedt (10. syyskuuta 1795 – 7. huhtikuuta 1868), hovineiti


  • Gabriel Anton Cronstedt (8. joulukuuta 1798 – 1893), kenraalimajuri[4]


  • Carl Olof Cronstedt (18. lokakuuta 1800 – 1883), vapaaherra




  • Herttoniemen kartanon päärakennus, jonka Cronstedt rakennutti arkkitehti Pehr Granstedtin piirustusten pohjalta 1815







  • Cronstedtin hauta Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla.





Lähteet |


  • Carl Olof Cronstedt Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

  • http://kaupunginosat.net/herttoniemi/index.php?option=com_content&task=view&id=2134&Itemid=897

  • Cronstedt.com

  • Herttoniemen kartano - Carl Olof Crostedt

  • http://www.historiesajten.se/visainfo.asp?id=80

  • Lappalainen, Wolke, Pylkkänen: Suomen sodan historia 1808–1809. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Karttakeskus, 2008 (suom.kiel.). ISBN 978-951-593-197-9.


Viitteet |



  1. ↑ abcde Suomen sodan historia 1808 - 1809, s.93.


  2. ↑ Gustaf Elgenstiernan Svenska Adelns Ättartavlor osa II s. 107


  3. ↑ Oskar Wasastjerna Ättar -Taflor öfver den på Finlands Riddarhus introducerade adeln I osa A-K s. 259


  4. ↑ Gabriel Anton Cronstedt Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.




Auktoriteettitunnisteet

  • WorldCat Identities

  • BNF: cb125151887 (data)

  • GND: 119498359

  • ISNI: 0000 0000 5188 2817

  • Kansallisbiografia: 575

  • LCCN: nr96017585

  • SELIBR: 205064

  • SUDOC: 034391649

  • VIAF: 67277369


-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more