Hvaršin kieli Lähteet | NavigointivalikkokhvInfobox OKVserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo).Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii.Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija.Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykamilaajentamalla
Dagestanilaiset kieletDagestanin kielet
hvaršiendagestanilainen kieliVenäjälläDagestaninTsumadan piirinavaareinaavaarilaisen ryhmändidolaiseen alaryhmäändidonhinuhinavaariavenäjääaguliahvahiandiartšiavaaribagvalbežtabotlihbuduhidargvadidogodoberihinalughinuhihunzibihvaršikaratakrytsilakilezgirutulitabasaranitinditšahuritšamalaliudi
Hvarši | |
---|---|
Oma nimi | Kedaes hikwa |
Tiedot | |
Alue | Dagestan |
Virallinen kieli | - |
Puhujia | 1 737 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | - |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
Kieliryhmä | avaarilaiskielet didolaiset kielet |
ISO 639-3 | khv |
Ohje | |
Infobox OK |
Hvaršin kieli on hvaršien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsumadan piirin muutamissa kylissä. 1990-luvulla puhujia arvioitiin olevan hieman yli 1 000 henkeä.[1] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 1 900 hvaršin puhujaa,[2] joista vain 538 asui Dagestanissa.[3] Väestönlaskennan tulosten perusteella valtaosa hvaršeista pitää itseään etnisesti avaareina.[4] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 1 700 hvaršin puhujaa[5].
Hvarši kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän didolaiseen alaryhmään, jonka sisälle se muodostaa didon ja hinuhin kanssa erillisen läntisen alaryhmän. Kieli jakautuu toisistaan voimakkaasti poikkeaviin Hvaršin kylän ja Inhokvarin murteisiin, joita voidaan pitää myös erillisinä kielinä. Inhokvarin murteessa on neljä paikallismurretta.[6]
Hvarši toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään hvaršit käyttävät avaaria ja venäjää.[1]
Lähteet |
↑ ab Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 340. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 22.2.2009. (venäjäksi)
↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Viitattu 22.2.2009. (venäjäksi)
↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 22.2.2009. (venäjäksi)
↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 311–312. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
aguli | ahvahi | andi | artši | avaari | bagval | bežta | botlih | buduhi | dargva | dido | godoberi | hinalug | hinuhi | hunzibi | hvarši | karata | krytsi | laki | lezgi | rutuli | tabasarani | tindi | tšahuri | tšamalali | udi