Chrysí Sisällysluettelo Maantiede | Historia | Palvelut ja kulkuyhteydet | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko34°52′20″N, 25°42′30″Emuokkaamuokkaa wikitekstiäGR4320003Chrisi IslandΑπογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tuloksetChrissiThe Rocks & The LandMonachus monachus (IUCN 2009 Red List)Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai StrogyliCaretta caretta (IUCN 2009 Red List)The Vegetation–FloraGR4340013History NotesKuvia ja tietoa Chrysístä

Lupaavat artikkelitIerápetraKreikan Natura-alueetLibyanmeren saaret


Kreetankreik.kreik.KreikanKreetanLibyanmeressäIerápetranIerápetran kuntaanLasíthin alueyksikköönKreetan alueeseenVälimereenLasíthin alueyksikköönIerápetran kuntaaMikronísinhehtaariamafiset kivilajitperidotiittigabrodiabaasilaavanNatura 2000Äärimmäisen uhanalaistamunkkihyljettäEuroopan unioninerittäin uhanalaisenvalekarettikilpikonnankotihiiriämustarotanalalajiMatelijoistaaigeiansisiliskoapitkäjalkasilkkihaikararuskohaikararääkkähaikarapikkutyllijäniksiäaitokanojaokakatajaamacchiafoinikiankatajaaJuniperus oxycedrus ssp. macrocarpasetrimetsämerisipulihietamerinarsissisukuunmerityräkkilatva-artisokanheimoonkuputeurikkaGávdoksenSilene ammophila ssp. ammophilaIUCN:nuhanalaisten lajien punaisessa listassaBernin sopimuksellafossiiliamatkailunminolaisen kulttuurinroomalaisistakaivojasuolantuotantoaMerirosvotaasejatavernaKreetaDionysaditDragonádaGianysádaPaximádaÁgioi PántesÁgioi TheódoroiÁgria GramvoúsaChrysíDíaElafonísiElásaGávdosGavdopoúlaÍmeri GramvoúsaKoufonísiKyriamádiMóchlosPaximádiaPontikonísiPseíraSíderosSpinalónga






Chrysí
Χρυσή


Lasithi Chrysi.jpg

Chrysín saari (alhaalla) satelliittikuvassa. Yläosassa Kreetan saari.











Muut nimet

Gaïdouronísi (Γαϊδουρονίσι)
Sijainti

34°52′20″N, 25°42′30″E, Ierápetra
Lasíthi, Kreeta
Kreikan lippu Kreikka
Vesialue

Libyanmeri
Pinta-ala

noin 5 km² [1]



Väestö
Asukasluku

0[2]



muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatioNäytä Wikidatasta tulevat arvot



Chrysí (kreik. Χρυσή; myös Chryssí, Chrisí, Hrisí; suom. ”Kultainen saari”[3]) tai Gaïdouronísi (kreik. Γαϊδουρονίσι, suom. ”Aasisaari”[3][4]) on Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin ja sijaitsee Libyanmeressä Kreetan etelärannikon edustalla noin kymmenen kilometriä Ierápetran kaupungista etelään.[5][4] Saaren pinta-ala on noin 5 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Ierápetran kuntaan, Lasíthin alueyksikköön ja Kreetan alueeseen.[1][2]




Sisällysluettelo





  • 1 Maantiede

    • 1.1 Eläimistö


    • 1.2 Kasvisto


    • 1.3 Fossiilit ja uhkat



  • 2 Historia


  • 3 Palvelut ja kulkuyhteydet


  • 4 Lähteet

    • 4.1 Viitteet



  • 5 Aiheesta muualla




Maantiede |




Chrysín rantaa. Taustalla Kreetan saari.




Kappeli Chrysín saarella.


Chrysín saari sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan saaren eteläpuolella Kreikassa.[5][4] Saari sijaitsee kymmenen kilometrin päässä etelään Kreetan rannikolla sijaitsevasta Ierápetran kaupungista.[5] Saari on osa Lasíthin alueyksikköön kuuluvaa Ierápetran kuntaa.[2] Pituutta saarella on viisi kilometriä ja leveyttä puolestaan kilometri.[4] Chrysí on matala ja tasainen, korkein kohta yltää 20 metriin (toisen lähteen mukaan 30 metriin).[6][5] Keskimäärin saari on 1,79 metriä korkea.[6] Chrysístä noin 700 metriä itään sijaitsee pieni kallioinen[7]Mikronísin saari,[5] jonka pinta-ala on 11,7 hehtaaria.[1]


Saaren mafiset kivilajit eli peridotiitti, gabro ja diabaasi ovat muodostuneet laavan jähmettymisen seurauksena. Laava oli peräisin miljoona vuotta sitten purkautuneesta vedenalaisesta tulivuoresta.[8]


Yhdessä Mikronísin kanssa Chrysí muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan 5,4654 neliökilometrin kokoisen luonnonsuojelualueen.[6][7]



Eläimistö |


Äärimmäisen uhanalaista[9]munkkihyljettä tavataan Chrysín ympäristössä.[10]Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[11] Chrysí on myös erittäin uhanalaisen[12]valekarettikilpikonnan elinaluetta.[10] Sen ei ole kuitenkaan havaittu pesivän saarella.[1]


Saarella elää myös kotihiiriä ja mustarotan alalaji Rattus rattus alexandrinus.[13]Matelijoista Chrysíllä tavataan Telescopus fallax -käärmelajia, aigeiansisiliskoa sekä Hemidactylus turcicus[13] -ja Cyrtopodion kotschyi -gekkolajeja.[10] Saarella on tavattu yli 120 eri lintulajia, kuten esimerkiksi pitkäjalka, silkkihaikara, ruskohaikara, rääkkähaikara ja pikkutylli. Pääosa linnuista on muuttolintuja, jotka ainoastaan ruokailevat ja levähtävät Chrysíllä pitkää matkaansa varten.[1][13]


Joitain vuosia sitten Ierápetran asukkaat toivat Chrysílle jäniksiä ja aitokanoja. Nykyisin jäniksiä pyritään poistamaan saarelta järjestelmällisesti.[1]



Kasvisto |


Saarta peittää matalakasvuinen puusto ja muun muassa korallista ja kotilonkuorista jauhautunut kullanvärisen hiekka, khrissí.[4] Pääosin Chrysín saari on okakatajaa (Juniperus oxycedrus) kasvavan macchia-pensaikon sekä foinikiankatajaa ja Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa -katajaa kasvavan metsikön peittämä. Tällainen sekametsikkö on epätavallinen Kreikassa. Chrysín hiekkadyyneillä kasvaa Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa -katajaa.[7] Saarella on myös 35 hehtaarin laajuinen setrimetsä, jossa hehtaarin alalla on noin 28 puuta. Metsä on laajuudessaan hyvin harvinainen. Chrysín setrit elävät vähintään 300-vuotiaiksi, ja niiden pituus vaihtelee kolmesta metristä seitsemään metriin.[1]





Venetsian-vallan ajalta peräisin oleva Kreetan kartta, jossa Chrysí korostettuna.




Ierápetrasta retkiä Chrysílle tekevä alus.


Chrysíllä elää myös esimerkiksi merisipuli, hietamerinarsissi, tyräkkien sukuun kuuluva merityräkki, kellokanervien sukuun kuuluva Erica manipuliflora,[13]latva-artisokan sukulainen Cynara cornigera, huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kuputeurikka ja oleanterikasvien heimoon kuuluva Periploca angustifolia. Periploca angustifolia -kasvia tavataan Kreikassa ainoastaan Chrysíllä ja Gávdoksen saarella[14]. Saarella tavataan myös kohokkien sukuun kuuluvaa Silene ammophila ssp. ammophila -kasvia ja myrkkyliljojen sukuun kuuluva Colchicum cousturieri -kasvia, jotka mainitaan IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa listassa (1993). Nämä kaksi lajia on myös suojeltu Kreikan presidentin asetuksella. Colchicum cousturieri on lisäksi suojeltu Bernin sopimuksella.[10][7]



Fossiilit ja uhkat |


Chrysíltä on löydetty kaikkiaan 49 erilaista fossiilia. Ne ovat joutuneet vulkaanisen kiven sisään 350 000–70 000 vuotta sitten. Tuolloin saari oli vielä veden alla eli löydetyt fossiilit ovat merieliöiden fossiileja.[1]


Chrysíä uhkaa matkailun lisääntyminen saarella.[7] Matkailijat vievät suuria määriä kuolleiden simpukoiden kuoria mukanaan,[7] vaikka alueelta on kiellettyä kuljettaa mukanaan mitään pois.[5] Simpukankuoria on erityisesti saaren pohjoisrannikolla.[1] Katajalajien oksat ja juuret kärsivät matkailijoiden leiriytymisestä.[7]



Historia |


Saarella oli asutusta minolaisen kulttuurin aikana.[4] Tältä ajalta peräisin olevia saviastioiden paloja on löydetty saaren itä- ja länsiosista.[1] Samoin sinne tänne ripotellut simpukankuoret saaren itä- ja länsiosassa todistavat, että saarella on minolaiskaudella ollut asutusta.[15] Myös roomalaisista on säilynyt merkkejä.[5] Saaren luoteisosassa on Ágios Nikólaoksen kappeli, joka on valmistunut 1200-luvulla tai toisen lähteen mukaan 1300-luvulla.[5][1] Kappelista etelään ja lounaaseen on muutamia hautoja ja kaivoja.[1] Chrysíllä on ollut aikoinaan myös suolantuotantoa.[5]Merirosvot ovat piileskelleet saarella.[5] Sittemmin saari on tarjonnut ja tarjoaa edelleen suojaa alueen kalastajille.[15]


Saari on saanut aasisaarta tarkoittavan Gaïdouronísi-nimensä siitä, että 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saarelle tuotiin kesäaikaan aaseja laiduntamaan.[4] Talviaikaan saarelle on puolestaan tuotu Kreetalta lampaita.[15]



Palvelut ja kulkuyhteydet |


Chrysílle tehdään venematkoja pääasiassa Ierápetrasta. Matkat alkavat aamulla ja takaisin lähdetään iltapäivällä[3]. Merimatka Ierápetrasta saarelle kestää noin 50 minuuttia. Chrysín etelärannikolla on taverna ja satamalaituri. Sekä saaren etelä- että pohjoisrannalla on mahdollista ottaa aurinkoa ja uida. Saarella on yhteensä kymmenen kilometriä polkuja[1]. Yöpymistä saarella ei sallita.[5]



Lähteet |


  • Georghiou, K. et al.: GR4320003 (PDF) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


Viitteet |



  1. ↑ abcdefghijklm Chrisi Island Δήμος Ιεράπετρας. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  2. ↑ abc Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)


  3. ↑ abc Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 272. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0. (englanniksi)


  4. ↑ abcdefg Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 258–260. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.


  5. ↑ abcdefghijk Chrissi Kreeta.info (Inssimainos Oy). Viitattu 18.4.2012.


  6. ↑ abc Georghiou et al, s. 1–2


  7. ↑ abcdefg Georghiou et al, s. 7


  8. ↑ The Rocks & The Land Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  9. ↑ Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  10. ↑ abcd Georghiou et al, s. 5–6


  11. ↑ Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)


  12. ↑ Caretta caretta (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  13. ↑ abcd The Vegetation–Flora Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  14. ↑ GR4340013 ΔΙΚΤΥΟ ΕΡΕΥΝΗΤΩΝ ΔΙΑΧΕΙΡΙΣΗΣ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  15. ↑ abc History Notes Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)



Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chrysí Wikimedia Commonsissa

  • Kuvia ja tietoa Chrysístä. Kreeta.info.

Kriti in Greece.svg

Kreetan saaret









Pääsaari

Kreeta


Alisaariryhmät

Dionysadit (Dragonáda · Gianysáda · Paximáda)


Muut pienemmät saaret

Ágioi Pántes · Ágioi Theódoroi · Ágria Gramvoúsa · Chrysí · Día · Elafonísi · Elása · Gávdos · Gavdopoúla · Ímeri Gramvoúsa · Koufonísi · Kyriamádi · Móchlos · Paximádia · Pontikonísi · Pseíra · Síderos · Spinalónga









-

Popular posts from this blog

Can not update quote_id field of “quote_item” table magento 2Magento 2.1 - We can't remove the item. (Shopping Cart doesnt allow us to remove items before becomes empty)Add value for custom quote item attribute using REST apiREST API endpoint v1/carts/cartId/items always returns error messageCorrect way to save entries to databaseHow to remove all associated quote objects of a customer completelyMagento 2 - Save value from custom input field to quote_itemGet quote_item data using quote id and product id filter in Magento 2How to set additional data to quote_item table from controller in Magento 2?What is the purpose of additional_data column in quote_item table in magento2Set Custom Price to Quote item magento2 from controller

Image
What's the in-universe reasoning behind sorcerers needing material components? What killed these X2 caps? Why is consensus so controversial in Britain? CAST throwing error when run in stored procedure but not when run as raw query Assassin's bullet with mercury Why do bosons tend to occupy the same state? Ambiguity in the definition of entropy What does the expression "A Mann!" means Is it logically or scientifically possible to artificially send energy to the body? Do scales need to be in alphabetical order? Is there an expression that means doing something right before you will need it rather than doing it in case you might need it? Is it possible to create a QR code using text? Should I tell management that I intend to leave due to bad software development practices? Why no variance term in Bayesian logistic regression? How badly should I try to prevent a user from XSSing themselves? I would say: "You are another teacher", bu
Read more

Magento 2 disable Secret Key on URL's from terminal The Next CEO of Stack OverflowMagento 2 Shortcut/GUI tool to perform commandline tasks for windowsIn menu add configuration linkMagento oAuth : Generating access token and access secretMagento 2 security key issue in Third-Party API redirect URIPublic actions in admin controllersHow to Disable Cache in Custom WidgetURL Key not changing in Magento 2Product URL Key gets deleted when importing custom options - Magento 2Problem with reindex terminalMagento 2 - bin/magento Commands not working in Cpanel Terminal

Image
How to travel Japan while expressing milk? Is it correct to say moon starry nights? What exactly is ineptocracy? Is it a bad idea to plug the other end of ESD strap to wall ground? Is it OK to decorate a log book cover? logical reads on global temp table, but not on session-level temp table What did the word "leisure" mean in late 18th Century usage? How can I separate the number from the unit in argument? Is it possible to make a 9x9 table fit within the default margins? Can a PhD from a non-TU9 German university become a professor in a TU9 university? A hang glider, sudden unexpected lift to 25,000 feet altitude, what could do this? Does int main() need a declaration on C++? Is there a rule of thumb for determining the amount one should accept for a settlement offer? Why did early computer designers eschew integers? Early programmable calculators with RS-232 What does this strange code stamp on my passport mean? Why does the freezing point ma
Read more

Aasi (pallopeli) Navigointivalikko

PallopelitLeikit pallolla Aasi on yksinkertainen pallolla pelattava pallopeli, joka toimii lasten ja nuorten ajanvietteenä. Peliin tarvitaan pallo ja kolme pelaajaa. Kaksi pelaajaa ovat kaukana toisistaan (noin 10m) ja kolmas pelaaja on heidän keskellään. Kaukaisimmat pelaajat heittelevät palloa keskenään, ja keskimmäinen pelaaja, aasi, yrittää siepata pallon itselleen. Jos aasi saa pallon kiinni, hän pääsee sen pelaajan paikalle joka heitti pallon. Tämä peli esiintyy myös nimillä Piimä , Mummonkiusaus ja Kala . lähde? Aasi on myös nimitys toiselle pallopelille. Peliin tarvitaan vähintään kaksi pelaajaa sekä pallo. Pelaajat päättävät järjestyksen, jossa pelaajat potkaisevat palloa jotain päin (esim. seinää). Kukin pelaaja potkaisee vuorollaan palloa, ja häviäjä on se, joka saa ensin sanan AASI. Kirjaimia saa sillä, että osuu palloon potkaisun jälkeen. Esim. Ville, Heikki ja Kalle pelaavat aasia. Ville potkaisee palloa, ja sitten on Heikin vuoro, mutta Ville osuu palloon ennen kuin
Read more