Chrysí Sisällysluettelo Maantiede | Historia | Palvelut ja kulkuyhteydet | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko34°52′20″N, 25°42′30″Emuokkaamuokkaa wikitekstiäGR4320003Chrisi IslandΑπογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tuloksetChrissiThe Rocks & The LandMonachus monachus (IUCN 2009 Red List)Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai StrogyliCaretta caretta (IUCN 2009 Red List)The Vegetation–FloraGR4340013History NotesKuvia ja tietoa Chrysístä

Lupaavat artikkelitIerápetraKreikan Natura-alueetLibyanmeren saaret


Kreetankreik.kreik.KreikanKreetanLibyanmeressäIerápetranIerápetran kuntaanLasíthin alueyksikköönKreetan alueeseenVälimereenLasíthin alueyksikköönIerápetran kuntaaMikronísinhehtaariamafiset kivilajitperidotiittigabrodiabaasilaavanNatura 2000Äärimmäisen uhanalaistamunkkihyljettäEuroopan unioninerittäin uhanalaisenvalekarettikilpikonnankotihiiriämustarotanalalajiMatelijoistaaigeiansisiliskoapitkäjalkasilkkihaikararuskohaikararääkkähaikarapikkutyllijäniksiäaitokanojaokakatajaamacchiafoinikiankatajaaJuniperus oxycedrus ssp. macrocarpasetrimetsämerisipulihietamerinarsissisukuunmerityräkkilatva-artisokanheimoonkuputeurikkaGávdoksenSilene ammophila ssp. ammophilaIUCN:nuhanalaisten lajien punaisessa listassaBernin sopimuksellafossiiliamatkailunminolaisen kulttuurinroomalaisistakaivojasuolantuotantoaMerirosvotaasejatavernaKreetaDionysaditDragonádaGianysádaPaximádaÁgioi PántesÁgioi TheódoroiÁgria GramvoúsaChrysíDíaElafonísiElásaGávdosGavdopoúlaÍmeri GramvoúsaKoufonísiKyriamádiMóchlosPaximádiaPontikonísiPseíraSíderosSpinalónga






Chrysí
Χρυσή


Lasithi Chrysi.jpg

Chrysín saari (alhaalla) satelliittikuvassa. Yläosassa Kreetan saari.











Muut nimet

Gaïdouronísi (Γαϊδουρονίσι)
Sijainti

34°52′20″N, 25°42′30″E, Ierápetra
Lasíthi, Kreeta
Kreikan lippu Kreikka
Vesialue

Libyanmeri
Pinta-ala

noin 5 km² [1]



Väestö
Asukasluku

0[2]



muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatioNäytä Wikidatasta tulevat arvot



Chrysí (kreik. Χρυσή; myös Chryssí, Chrisí, Hrisí; suom. ”Kultainen saari”[3]) tai Gaïdouronísi (kreik. Γαϊδουρονίσι, suom. ”Aasisaari”[3][4]) on Kreikan saari, joka kuuluu Kreetan saariin ja sijaitsee Libyanmeressä Kreetan etelärannikon edustalla noin kymmenen kilometriä Ierápetran kaupungista etelään.[5][4] Saaren pinta-ala on noin 5 neliökilometriä ja se on asumaton (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Ierápetran kuntaan, Lasíthin alueyksikköön ja Kreetan alueeseen.[1][2]




Sisällysluettelo





  • 1 Maantiede

    • 1.1 Eläimistö


    • 1.2 Kasvisto


    • 1.3 Fossiilit ja uhkat



  • 2 Historia


  • 3 Palvelut ja kulkuyhteydet


  • 4 Lähteet

    • 4.1 Viitteet



  • 5 Aiheesta muualla




Maantiede |




Chrysín rantaa. Taustalla Kreetan saari.




Kappeli Chrysín saarella.


Chrysín saari sijaitsee Välimereen kuuluvassa Libyanmeressä Kreetan saaren eteläpuolella Kreikassa.[5][4] Saari sijaitsee kymmenen kilometrin päässä etelään Kreetan rannikolla sijaitsevasta Ierápetran kaupungista.[5] Saari on osa Lasíthin alueyksikköön kuuluvaa Ierápetran kuntaa.[2] Pituutta saarella on viisi kilometriä ja leveyttä puolestaan kilometri.[4] Chrysí on matala ja tasainen, korkein kohta yltää 20 metriin (toisen lähteen mukaan 30 metriin).[6][5] Keskimäärin saari on 1,79 metriä korkea.[6] Chrysístä noin 700 metriä itään sijaitsee pieni kallioinen[7]Mikronísin saari,[5] jonka pinta-ala on 11,7 hehtaaria.[1]


Saaren mafiset kivilajit eli peridotiitti, gabro ja diabaasi ovat muodostuneet laavan jähmettymisen seurauksena. Laava oli peräisin miljoona vuotta sitten purkautuneesta vedenalaisesta tulivuoresta.[8]


Yhdessä Mikronísin kanssa Chrysí muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan 5,4654 neliökilometrin kokoisen luonnonsuojelualueen.[6][7]



Eläimistö |


Äärimmäisen uhanalaista[9]munkkihyljettä tavataan Chrysín ympäristössä.[10]Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[11] Chrysí on myös erittäin uhanalaisen[12]valekarettikilpikonnan elinaluetta.[10] Sen ei ole kuitenkaan havaittu pesivän saarella.[1]


Saarella elää myös kotihiiriä ja mustarotan alalaji Rattus rattus alexandrinus.[13]Matelijoista Chrysíllä tavataan Telescopus fallax -käärmelajia, aigeiansisiliskoa sekä Hemidactylus turcicus[13] -ja Cyrtopodion kotschyi -gekkolajeja.[10] Saarella on tavattu yli 120 eri lintulajia, kuten esimerkiksi pitkäjalka, silkkihaikara, ruskohaikara, rääkkähaikara ja pikkutylli. Pääosa linnuista on muuttolintuja, jotka ainoastaan ruokailevat ja levähtävät Chrysíllä pitkää matkaansa varten.[1][13]


Joitain vuosia sitten Ierápetran asukkaat toivat Chrysílle jäniksiä ja aitokanoja. Nykyisin jäniksiä pyritään poistamaan saarelta järjestelmällisesti.[1]



Kasvisto |


Saarta peittää matalakasvuinen puusto ja muun muassa korallista ja kotilonkuorista jauhautunut kullanvärisen hiekka, khrissí.[4] Pääosin Chrysín saari on okakatajaa (Juniperus oxycedrus) kasvavan macchia-pensaikon sekä foinikiankatajaa ja Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa -katajaa kasvavan metsikön peittämä. Tällainen sekametsikkö on epätavallinen Kreikassa. Chrysín hiekkadyyneillä kasvaa Juniperus oxycedrus ssp. macrocarpa -katajaa.[7] Saarella on myös 35 hehtaarin laajuinen setrimetsä, jossa hehtaarin alalla on noin 28 puuta. Metsä on laajuudessaan hyvin harvinainen. Chrysín setrit elävät vähintään 300-vuotiaiksi, ja niiden pituus vaihtelee kolmesta metristä seitsemään metriin.[1]





Venetsian-vallan ajalta peräisin oleva Kreetan kartta, jossa Chrysí korostettuna.




Ierápetrasta retkiä Chrysílle tekevä alus.


Chrysíllä elää myös esimerkiksi merisipuli, hietamerinarsissi, tyräkkien sukuun kuuluva merityräkki, kellokanervien sukuun kuuluva Erica manipuliflora,[13]latva-artisokan sukulainen Cynara cornigera, huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kuputeurikka ja oleanterikasvien heimoon kuuluva Periploca angustifolia. Periploca angustifolia -kasvia tavataan Kreikassa ainoastaan Chrysíllä ja Gávdoksen saarella[14]. Saarella tavataan myös kohokkien sukuun kuuluvaa Silene ammophila ssp. ammophila -kasvia ja myrkkyliljojen sukuun kuuluva Colchicum cousturieri -kasvia, jotka mainitaan IUCN:n uhanalaisten lajien punaisessa listassa (1993). Nämä kaksi lajia on myös suojeltu Kreikan presidentin asetuksella. Colchicum cousturieri on lisäksi suojeltu Bernin sopimuksella.[10][7]



Fossiilit ja uhkat |


Chrysíltä on löydetty kaikkiaan 49 erilaista fossiilia. Ne ovat joutuneet vulkaanisen kiven sisään 350 000–70 000 vuotta sitten. Tuolloin saari oli vielä veden alla eli löydetyt fossiilit ovat merieliöiden fossiileja.[1]


Chrysíä uhkaa matkailun lisääntyminen saarella.[7] Matkailijat vievät suuria määriä kuolleiden simpukoiden kuoria mukanaan,[7] vaikka alueelta on kiellettyä kuljettaa mukanaan mitään pois.[5] Simpukankuoria on erityisesti saaren pohjoisrannikolla.[1] Katajalajien oksat ja juuret kärsivät matkailijoiden leiriytymisestä.[7]



Historia |


Saarella oli asutusta minolaisen kulttuurin aikana.[4] Tältä ajalta peräisin olevia saviastioiden paloja on löydetty saaren itä- ja länsiosista.[1] Samoin sinne tänne ripotellut simpukankuoret saaren itä- ja länsiosassa todistavat, että saarella on minolaiskaudella ollut asutusta.[15] Myös roomalaisista on säilynyt merkkejä.[5] Saaren luoteisosassa on Ágios Nikólaoksen kappeli, joka on valmistunut 1200-luvulla tai toisen lähteen mukaan 1300-luvulla.[5][1] Kappelista etelään ja lounaaseen on muutamia hautoja ja kaivoja.[1] Chrysíllä on ollut aikoinaan myös suolantuotantoa.[5]Merirosvot ovat piileskelleet saarella.[5] Sittemmin saari on tarjonnut ja tarjoaa edelleen suojaa alueen kalastajille.[15]


Saari on saanut aasisaarta tarkoittavan Gaïdouronísi-nimensä siitä, että 1900-luvun alkuvuosikymmeninä saarelle tuotiin kesäaikaan aaseja laiduntamaan.[4] Talviaikaan saarelle on puolestaan tuotu Kreetalta lampaita.[15]



Palvelut ja kulkuyhteydet |


Chrysílle tehdään venematkoja pääasiassa Ierápetrasta. Matkat alkavat aamulla ja takaisin lähdetään iltapäivällä[3]. Merimatka Ierápetrasta saarelle kestää noin 50 minuuttia. Chrysín etelärannikolla on taverna ja satamalaituri. Sekä saaren etelä- että pohjoisrannalla on mahdollista ottaa aurinkoa ja uida. Saarella on yhteensä kymmenen kilometriä polkuja[1]. Yöpymistä saarella ei sallita.[5]



Lähteet |


  • Georghiou, K. et al.: GR4320003 (PDF) Δικτυο Ερευνητων Διαχειρισησ Περιβαλλοντοσ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


Viitteet |



  1. ↑ abcdefghijklm Chrisi Island Δήμος Ιεράπετρας. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  2. ↑ abc Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)


  3. ↑ abc Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 272. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0. (englanniksi)


  4. ↑ abcdefg Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 258–260. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.


  5. ↑ abcdefghijk Chrissi Kreeta.info (Inssimainos Oy). Viitattu 18.4.2012.


  6. ↑ abc Georghiou et al, s. 1–2


  7. ↑ abcdefg Georghiou et al, s. 7


  8. ↑ The Rocks & The Land Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  9. ↑ Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  10. ↑ abcd Georghiou et al, s. 5–6


  11. ↑ Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)


  12. ↑ Caretta caretta (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  13. ↑ abcd The Vegetation–Flora Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  14. ↑ GR4340013 ΔΙΚΤΥΟ ΕΡΕΥΝΗΤΩΝ ΔΙΑΧΕΙΡΙΣΗΣ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)


  15. ↑ abc History Notes Chrisi-Island.gr. Viitattu 24.10.2010. (englanniksi)



Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chrysí Wikimedia Commonsissa

  • Kuvia ja tietoa Chrysístä. Kreeta.info.

Kriti in Greece.svg

Kreetan saaret









Pääsaari

Kreeta


Alisaariryhmät

Dionysadit (Dragonáda · Gianysáda · Paximáda)


Muut pienemmät saaret

Ágioi Pántes · Ágioi Theódoroi · Ágria Gramvoúsa · Chrysí · Día · Elafonísi · Elása · Gávdos · Gavdopoúla · Ímeri Gramvoúsa · Koufonísi · Kyriamádi · Móchlos · Paximádia · Pontikonísi · Pseíra · Síderos · Spinalónga









-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display compatible with the Tandy 1000 16 color modes?
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKulosaaren huvilakaupunkiaKulosaaressaVaasaanViipuriinKansanvaltuuskuntaEdvard NyqvistinHelsingin punakaartiaFredrik Edvard Joh
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Esimerkki: jälkeen | Liisalla oli märät synttärit. Hän täytti 18 rumaa vuotta. Liisan hauska äiti oli ostanut hänelle pienen lautap
Read more