Vallonjärvi Sisällysluettelo Maantietoa | Vedenlaatu | Historiaa | Lähteet | Navigointivalikko61°14′42″N, 24°01′19″E61°14′42″N, 24°01′19″E35.222.1.002Infobox OKVallonjärvi, ValkeakoskiYmpäristö- ja paikkatietopalveluVallonjärvi, ValkeakoskiKartta Vanhat painetut kartat-palvelussaKartta Vanhat painetut kartat-palvelussaKartta Vanhat painetut kartat-palvelussaKartta Vanhat painetut kartat-palvelussa
Vanajaveden alaosan alueValkeakosken järvet
PirkanmaallaValkeakoskenSääksmäenVallonjärviKokemäenjoen vesistössäVanajaveden–Pyhäjärven alueenVanajaveden alaosan alueeseenhehtaariaVanajavedenViuhanjärvenValkeakosken taajama-alueellaluononsuojelualuettalintutornikirkastanäkösyvyysvedenvärihumuksestaliuennutsähkönjohtavuushappipitoisuushappamuustasopuskurikykyhappamoitumistaalkaliteetinvaluma-alueenFosforipitoisuustyppipitoisuusrehevöityneellekinrautaaperuskartassaseututie 310Kokemäenjoen alueVanajaveden–Pyhäjärven alueNäsijärven–Ruoveden alueÄhtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueIkaalisten reitin valuma-alueKeuruun reitin valuma-alueLängelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueVanajan reitin valuma-alueLoimijoen valuma-alueKokemäenjoen alueIkaalisten reitin valuma-alueNäsijärven–Ruoveden alueLängelmävedenHauhon reittienVanajan reitin valuma-alueLoimijoen valuma-alue
Vallonjärvi | |
---|---|
Näkymä lintutornilta lounaaseen Vallonjärvelle | |
Sijainti | Valkeakoski |
Valtio | Suomi |
Koordinaatit | |
Pinnankorkeus | 79,4 m [1] |
Pinta-ala | 24,913 ha [2] |
Rantaviiva | 3,846 km [2] |
Laskujoki | Vallonoja [1] |
Järvinumero | 35.222.1.002 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Vallonjärvi [1][2] on Pirkanmaalla Valkeakosken Sääksmäen Vallon kylällä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajaveden alaosan alueeseen. Vallonjärvi on osa Jumusen–Rauttunselän aluetta.[2][1]
Sisällysluettelo
1 Maantietoa
2 Vedenlaatu
3 Historiaa
4 Lähteet
Maantietoa |
Järvi on 1,1 kilometriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 25 hehtaaria. Järvi sijaitsee Vanajaveden äärellä suurimmillaan 650 metriä leveän Haapasaari nimisen kannaksen takana. Vaikka järvien vedenpinnat ovat samalla tasolla, on Vallonjärvi katsottu olevan itsenäinen järvi. Sen pohjoispäähän laskee Vallonoja ja siihen yhtyvän Hallonojan ja Hattianojan yhteinen haara. Vallonoja muuttuu yläjuoksulla Arranojaksi. Vallonojaan laskee Viuhanjärven lyhyt laskuoja. Pohjoisrantaan laskee myös Valkeakosken taajama-alueella virtaava oja. Vallonjärven oma laskujoki on yli 15 metriä leveä ja 250 metriä pitkä. Se laskee Vanajaveteen Kärjenniemenselän Yrjölänlahteen, joka jää Säkkisaaren yläpuolelle. Järven rantaviivan pituus on 3,8 kilometriä. Järven lähiympäristössä on paljon peltoja ja kuusi maatilaa. Järven lähialueelle tulee Valkeakosken keskustaajaman asuntoalueet. Järven pohjoispään itäiset rannat ovat laskuojan molemmin puolin luononsuojelualuetta. Siellä sijaitsee myös lintutorni.[2][1][3]
Vedenlaatu |
Järven vedenlaatua on tutkittu kerran kevättalvella 1982. Silloin vesi on ollut kirkasta (sameusluku 2,2 FNU), näkösyvyys 0,3 metriä ja vedenväri oli ruskeaa (väriluku 120 mg (Pt)/l). Ruskea väri johtui humuksesta, jota oli liuennut veteen. Veden sähkönjohtavuus oli 10,9 mS/m, mikä on tavallinen arvo suomalaisissa järvissä. Pintaveden happipitoisuus oli 8,7 mg/l, jolloin hapen kylläisyysaste oli 61%. Veden happamuustaso oli pH 6,5, mutta samalla puskurikyky happamoitumista vastaan oli alkaliteetin mukaan hyvä (0,49 mmol/l). Vaaraa järven happamoitumisesta ei ole. Monet valuma-alueen ojista virtaavat peltoaukeiden läpi, mikä heijastuu korkeina ravinnepitoisuuksina. Fosforipitoisuus oli 53 µg/l ja typpipitoisuus oli 1700 µg/l. Nämä ovat suuria arvoja rehevöityneellekin järvelle. Myös rautaa ja mangaania oli liuennut runsaasti veteen (700 µg (Fe)/l ja 170 µg (Mn)/l). Vaikka nämä tiedot ovat vanhoja, voidaan niiden perusteella tietyin varauksin päätellä jotain järven nykytilasta.[2]
Historiaa |
Vuoden 1956 peruskartassa oli Vanajaveden pinta alempana kuin nykyään, koska monet saaret olivat nieminä kiinni mantereessa. Vallonjärven rantoja kiersi leveä suokaistales, jonka takana alkoivat usein peltomaat. Valkeakosken taajaman asuntoalueet Heikkilässä olivat jo järven äärellä. Seuraavassa kartassa vuodelta 1976 on vedenpinta ylempänä ja esimerkiksi Roni on nyt saari. Samalla Vallojärven laskujoki ja tulojoki ovat leventyneet. Haapasaaren kautta on nyt rakennettu seututie 310, jolloin laskujoen yli kulkee silta.[4][5][6][7]
Lähteet |
↑ abcde Kansalaisen karttapaikka: Vallonjärvi, Valkeakoski (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.1.2017.
↑ abcdef SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 11.1.2017.
↑ Kansalaisen karttapaikka: Vallonjärvi, Valkeakoski (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.1.2017.
↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2132 03 Valkeakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1956. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 11.1.2017)
↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2132 03 Valkeakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 11.1.2017)
↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2132 03 Valkeakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 11.1.2017)
↑ Vanhat painetut kartat: Peruskartta 1:20 000. 2132 03 Valkeakoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat-palvelussa (JPG) (viitattu 11.1.2017)
Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen alue (35.1) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
Pyhäjärven alue (35.21) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Vanajaveden alaosan alue (35.22) | noin 15 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Vanajanselän alue (35.23) | noin 25 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Moisionjoen valuma-alue (35.24) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Myllyojan valuma-alue (35.25) | noin 15 kohdetta Mäyhäjärvi • Tervalammi • Ilvankajärvi • Ruokolammi • Iso Kausjärvi • Kyynäröjärvi • Vähä Kausjärvi • Korkeajärvi • Paattakaisjärvi • Tuljamo • Tervajärvi • Haapalammi • Kirveysjärvi • Yräysjärvi | ||||||||||||||||||
Oikolanjoen valuma-alue (35.26) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Lontilanjoen valuma-alue (35.27) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Tarpianjoen valuma-alue (35.28) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Koskenjoen valuma-alue (35.29) | noin 15 kohdetta Karstunjärvi • Onkemäenjärvi • Ahvenjärvi • Hirvijärvi • Vähä-Mälitty • Iso-Inha • Pikku-Inha • Iso Arajärvi • Vähä Arajärvi • Kirveslammi • Särkijärvi • Sarvijärvi • Pikku Oravajärvi • Iso-Kiilo |