Eino Kettunen Sisällysluettelo Tunnetuimmat sanoitukset | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoElinaikoja"Terve Huttunen, tääl' on Kettunen": Eino Kettunen kuplettipe rinteen jatkajana ja kuplettien kuvaama yhteiskuntaEino Kettusen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossaEino Kettusen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossaYLE Elävä arkisto: Loituma esittää Eino Kettusen kappaleen Ievan polkkalaajentamalla

Suomalaiset säveltäjätSuomalaiset sanoittajatVuonna 1894 syntyneetVuonna 1964 kuolleet


13. toukokuuta1894Juuka15. elokuuta1964JuuanKuplettikööri




Tämä artikkeli käsittelee säveltäjää. Kirjailija Eino Kettusesta on eri artikkeli.

Eino Kettunen (13. toukokuuta 1894 Juuka – 15. elokuuta 1964) oli säveltäjä ja sanoittaja.


Kettusen muistomerkki sijaitsee Juuan kirjastotalon vieressä, lähellä Kettusen kotitaloa.


Kettusen tuotantoa esitti vuodesta 1995 alkaen Kuplettikööri. Vuosien myötä esiintyjäryhmä kuihtui ja alkuperäisestä kokoonpanosta on jäljellä vielä Hannu Musakka, joka on ottanut käyttöönsä Kupletööri - nimikkeen ja joka viittaa edeltäjäänsä Kuplettikööriin. Kettusen kupletteja on esitetty mm. Kaustisen Folk Music Festival - tapahtumassa vuodesta 1996 alkaen vuosittain ja edelleen. Kupletööri Hannu Musakka jatkaa Kettusen ja Kuplettiköörin perinnettä, joten ohjelmisto sisältää siten vain ja ainoastaan Eino Kettusen lauluja.




Sisällysluettelo





  • 1 Tunnetuimmat sanoitukset


  • 2 Lähteet

    • 2.1 Viitteet



  • 3 Aiheesta muualla




Tunnetuimmat sanoitukset |



  • Ilta Viipurissa (Sellanen on Viipuri), 1929 (Saukin uudistama nimellä Sellanen ol´ Viipuri)


  • Villiruusu, 1929


  • Ievan polkka, 1937[1]


  • Joensuun Elli, 1953[1]


Lähteet |


  • Elinaikoja


Viitteet |



  1. ↑ ab Jaakko Kotimäki, "Terve Huttunen, tääl' on Kettunen": Eino Kettunen kuplettipe rinteen jatkajana ja kuplettien kuvaama yhteiskunta, Joensuun yliopisto, 2008.



Aiheesta muualla |


  • Eino Kettusen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa

  • Eino Kettusen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa

  • YLE Elävä arkisto: Loituma esittää Eino Kettusen kappaleen Ievan polkka

  • Kauko Ratilainen ja Eila Ratilainen: Eino Kettusen ikkuna maailmaan. Sotkamo 1996.

  • Kauko Ratilainen ja Eila Ratilainen: Eino Kettusen ikkuna maailmaan II.


Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






-

Popular posts from this blog

Jet Time Laivasto | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJet Time - The CompanyThe CompanyManagementJet Time aloittaa lauantaina Suomi-rekisterissä olevalla Boeing 737 -koneellaJettime Finland Fleet Details and HistoryJettime Fleet Details and HistoryRegional Jet OÜ takes over ATR production for SASJet Time Returns To Its Core BusinessYhtiön kotisivutlaajentamalla

Image
Tanskalaiset lentoyhtiöt IATAICAOtanskalainenlentoyhtiötilauslentojaICAOScandinavian Airlinesin Yhtiön pääkonttori Kastrupissa. Jet Time (IATA: JO , ICAO: JTG , kutsukoodi: JETTIME ) on tanskalainen vuonna 2006 perustettu lentoyhtiö. [1] Se lentää tilauslentoja kuljettaen erityisesti pakettimatkalaisia. Lisäksi se tarjoaa koneitaan muiden lentoyhtiöiden käyttöön ACMI-vuokrasopimuksilla ( Aircraft, Crew, Maintenance, Insurance ). Se on suurin tanskalaisomisteinen lentoyhtiö. [2] Yhtiön toimitusjohtaja on Jørgen Holme. [3] Jet Time perusti vuonna 2014 Suomeen tytäryhtiö Jet Time Finlandin (ICAO: JTF , kutsukoodi: JETFIN ), jotta voisi liikennöidä Suomesta Turkkiin. [4] Yhtiöllä on yksi Boeing 737-700 kone (OH-JTZ) Suomen rekisterissä. [5] Laivasto | Boeing 737-700 Lokakuussa 2017: [6] 1 ATR 72-500 2 ATR 72-600 3 Boeing 737-300 5 Boeing 737-700 (1 Jet Time Finland...
Read more

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more