Valkuaisvero Lähteet | Navigointivalikko

Historialliset verotSuomen taloushistoria


valkuaisrehuistavalmisteverosoijamaissirapsirypsiauringonkukkavehnätuotteetrankkijauhohiivamaitojauhokalajauholiharehujauhorehuluurouheverijauhomäskijauhopiiritullikamarittullihallitukseenkorkeimpaan hallinto-oikeuteengluteeninKotieläimilleheinälaidunrehusäilörehuviljatullitontatuontimaksutontatuontilisensseilläEFTA




Valkuaisvero oli Suomessa 1986–1990 käytössä ollut valkuaisrehuista suoritettava valmistevero, jota maksoivat rehujen valmistajat ja maahantuojat. Vuosina 1991–1994 veron nimenä oli rehujen rasva- ja valkuaisvero ja vuoden 1981 valkuaisrehuvero. Valkuaisrehuksi katsottiin esimerkiksi soija-, maissi-, rapsi-, rypsi-, auringonkukka- ja vehnätuotteet, rankkijauho, rehuhiiva, rehumaitojauho, kalajauho, liharehujauho, rehuluurouhe, verijauho ja mäskijauho.[1]


Valkuaisveron määräämisestä ja maksuunpanosta huolehtivat piiritullikamarit, joiden päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla tullihallitukseen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.


Valkuaisrehuja päätettiin alkaa verottaa, koska ulkomailta tuotu halpa raaka-aine vähensi kotimaisten valkuaisrehujen menekkiä. Suomessa tuotetut valkuaisrehut eli rypsirouhe, rapsirouhe ja rehumaitojauho kilpailivat tuontisoijasta valmistetun soijarouheen sekä maissingluteenin, rehuhiivan, lihaluurehujauhon ja tuontikalajauhon kanssa. Valkuaisrehuja käytettiin pääasiassa tehdasvalmisteisten rehuseosten osana. Kotieläimille syötettäviä kotimaisia perusrehuja olivat heinä, laidunrehu, säilörehu ja rehuvilja. Näistä rehuista saatu valkuainen ei riittänyt kotieläinten valkuaistarpeen tyydyttämiseen, vaan niiden ruokinnassa jouduttiin käyttämään lisänä valkuaisrehuja.[2]


Soija tuotiin Suomeen papuina, joista öljynpuristamot valmistivat öljyä ja rouhetta. Soijan tuonti oli tullitonta ja tuontimaksutonta, mutta sen määrää säädeltiin tuontilisensseillä. Kalajauhon tuonnista ei kannettu tullia eikä tuontimaksua, koska se kuului EFTA-vapaakaupan piiriin. Tärkein kotimainen raaka-aine oli rapsi- ja rypsirouhe, joiden tuotantoa valtio tuki. Suomessa vallinnut rehuviljan ja valkuaisrehujen hintasuhde johti siihen, että rehuseoksissa käytettiin valkuaisrehuja enemmän kuin ruokinnallisesti oli tarpeen. Tämä supisti kotimaisen rehuviljan käyttöä rehuseoksissa. Suomessa vallinneen rehuviljan ylituotannon vuoksi sen kotimaisen käytön lisääminen ja samalla vientitarpeen supistaminen oli tärkeätä sekä maatalouspolitiikan että valtiontalouden kannalta. Valkuaisveron avulla valkuaisrehun hintoja saatiin korotettua, jolloin eri rehulajien käyttö oli tasapainoisempaa.[3]



Lähteet |



  1. Laki valkuaisverosta, 1092/1985


  2. Hallituksen esitys 189/1985


  3. Hallituksen esitys 189/1985







Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko