Martinjärvi (Keuruu) Maantietoa | Vesistösuhteet | Lähteet | Navigointivalikko62°24′14″N, 24°23′31″E62°24′14″N, 24°23′31″E35.483.1.041Infobox OKMartinjärvi, KeuruuYmpäristö- ja paikkatietopalveluMartinjärvi, KeuruuMartinjärvi (35.483.1.041)

Pihlajaveden reitin valuma-alueKeuruun järvet


Keski-SuomessaKeuruunjärviKokemäenjoen vesistöönhehtaarianeliökilometriäLiesjärvestäPihlajaveteenmoreenikummutMasoaarinluodattukuutiometriäkuutiokilometriäKokemäenjoen vesistössävesistöaluetunnusÄhtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueenPihlajaveden reitin valuma-alueellampySuojärveltäKuolemaisenKaakkolampiValkealampiJouhtilampiKöminjärveenKokemäenjoen alueVanajaveden–Pyhäjärven alueNäsijärven–Ruoveden alueÄhtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueIkaalisten reitin valuma-alueKeuruun reitin valuma-alueLängelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueVanajan reitin valuma-alueLoimijoen valuma-alue































Martinjärvi
Sijainti
KeuruuView and modify data on Wikidata
Valtio
SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit
62°24′14″N, 24°23′31″E
Pinnankorkeus
145,7 m [1]
Pinta-ala
1,10625 km² [2]
Rantaviiva
9,97799 km [2]
Suurin syvyys
1,8 m [2]
Keskisyvyys
1,03 m [2]
Tilavuus
0,00110564 km³ [2]
Laskujoki
Maso [1]
Saaria
7 [2]
Järvinumero
35.483.1.041


Martinjärvi



[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot

Infobox OK

Martinjärvi [1][2] on Keski-Suomessa Keuruun Valkeajärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]



Maantietoa |


Järven pinta-ala on 111 hehtaaria eli 1,1 neliökilometriä ja se on 2,9 kilometriä pitkä ja 0,9 kilometriä leveä. Se sijaitsee alavassa metsämaastossa ja on osa Liesjärvestä alkavaa Pihlajaveteen laskevaa vesireittiä. Maastossa matalat moreenikummut reunustavat monia rantoja, joissa yleisilmeen luo kuitenkin ojitetut soistuneet metsämaat. Ilman ojia ja mökkejä olisi järvi erämaajärvi. Järven yhtenäisyyden rikkoo sen keskellä sijaitseva suuri Luurinniemi, jonka pohjoiseen kääntyvä niemenkärki on 550 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Vastarannalla sijaitseva suuri Pukkiniemi työntyy sitä kohti ja kaventaa järveen satametrisen kapeikon eli salmen. Pukkiniemen eteläpuolella sijaitsee lahti ja joensuu Maso, joka mutkittelee jokimaisena , mutta leveänä, yli kilometrin matkan ennen kuin se muuttuu jokimaiseksi uomaksi.[2][1]


Järvessä on laskettu olevan seitsemän saarta. Niiden yhteispinta-ala on 1,4 hehtaaria, mikä on noin 1,3 % järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari Jussinsaari on pinta-alaltaam 1,3 hehtaaria ja se on 240 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Pohjoisrannassa sijaitsee yksi yli aarin kokoinen nimetön saari ja loput viisi luotoa ovat alle aarin kokoisia.[2][1]


Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 1,1 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0011 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 1,0 metriä ja suurin syvyys on 1,8 metriä. Syvin kohta sijaitsee 1,7 metriä syvässä syvänteessä Luurinniemen edustalla.[2][1]


Järven rantaviivan pituus on 10,0 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 0,9 kilometriä. Järven ympäristön taloudet sijaitsevat Mason ympäristössä tai rannassa. Järven rannoilla on vain vapa-ajan asuntoja, joita on noin 40. Niille tulee tiet Kömiin tulevalta yhdystieltä 6212 tai siitä haarautuvalta ja järven itäpuolella kiertävältä maantieltä. [2][1][3]



Vesistösuhteet |


Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Pihlajaveden reitin valuma-alueella (35.48), jonka Pihlajaveden alueeseen (35.483) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 145,7 metriä mpy. Järvi kuuluu Liesjärveltä (804 hehtaaria, ha) Pihjalavedelle (2 070 ha) virtaavan vesireitin järviketjuun.


Järvi saa pääosan vedestään yläjuoksulta Suojärveltä, jonka laskujoki Ryönänkoski laskee järven pohjoispäähän. Siihen on ohjattu myös ympäröiviltä soilta ja kauempaa metsistä tulevat laskuojat. Itäisen Kuolemaisen (6 ha) kautta tulee kaakosta Raatosuon ja Isonevan laskuojan Kapuskapuron vedet ja kauempaa ojitetun Juurikassuon johto-ojat, jonka valuma-alueella sijaitsee myös Kaakkolampi (10 ha). Länsirantaan laskee Valkealampi (19 ha) ja sen suo-ojat. Kaakossa sijaitsee pieni Jouhtilampi (3 ha), joka laskee järven eteläpäähän.[1][4]


Järven laskujoki Maso lähtee järven keskivaiheilta ensin länteen, mutta se kääntyy pian luoteeseen ja se laskee 2,5 kilometrin päässä Köminjärveen (132 ha).[1][4]



Lähteet |



  1. abcdefghij Kansalaisen karttapaikka: Martinjärvi, Keuruu (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.11.2018.




  2. abcdefghijkl SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.11.2018.


  3. Kansalaisen karttapaikka: Martinjärvi, Keuruu (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.11.2018.




  4. ab Martinjärvi (35.483.1.041) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.11.2018.








Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko