Nikita Panin Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoNikita Ivanovich, Count PaninNordisk familjebok (1914), s. 1419–1421

Venäjän ulkoasiainministeritVuonna 1718 syntyneetVuonna 1783 kuolleet


29. syyskuuta1718GdańskPuola11. huhtikuuta1783PietariVenäjän keisarikunnanKatariina SuurenPärnunVirossaTanskaanRuotsiinJohann Albrecht von KorffinRanskaanhattupuolueenvuoden 1720 hallitusmuodonseitsenvuotiseen sotaanPreussiaItävallanElisabetPaavalinPietari III:nPuolanFredrik SuuriStanislaw PoniatowskinPuolan ensimmäisen jaonNikita PaninViktor Panin





Nikita Ivanovich Panin.PNG


Nikita Ivanovitš Panin (29. syyskuuta (J: 18. syyskuuta) 1718 Gdańsk, Puola – 11. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1783 Pietari)[1] oli venäläinen kreivi ja diplomaatti, joka toimi Venäjän keisarikunnan ulkoministerinä vuosina 1763–1781 eli huomattavan osan Katariina Suuren hallitsijakaudesta.


Paninin isä oli venäläinen upseeri, joka toimi Pärnun kaupungin komendanttina Virossa. Hän liittyi itsekin Venäjän armeijaan vuonna 1740.[1] Hänet nimitettiin 1747 Venäjän lähettilääksi Tanskaan, josta hän siirtyi seuraavana vuonna Ruotsiin Johann Albrecht von Korffin seuraajaksi. Panin toimi lähettiläänä Ruotsissa vuoteen 1760. Hän vastusti Ruotsin Ranskaan suuntautunutta ulkopolitiikkaa ja sai 1749–1750 sodalla uhkaamalla torjuttua hattupuolueen pyrkimykset laajentaa vuoden 1720 hallitusmuodon rajoittamaa kuninkaan valtaa.[2][1] Ruotsin kokemukset tekivät Paninista perustuslaillisen hallinnon kannattajan. Hänen asemansa Venäjällä vaikeutui, kun Venäjä vuonna 1756 yllättäen liittyi seitsenvuotiseen sotaan Preussia vastaan Ranskan ja Itävallan liittolaisena.[1]


Vuonna 1760 keisarinna Elisabet kutsui Paninin Pietariin valvomaan tulevan kruununperijän, suuriruhtinas Paavalin kasvatusta. Panin auttoi vuonna 1762 Paavalin isän, keisari Pietari III:n syrjäyttämisessä. Hän toivoi Paavalista keisaria ja tämän äidistä Katariinasta vain sijaishallitsijaa, mutta Katariina kruunattiinkin itse hallitsijaksi. Paninista tuli kuitenkin pian Katariinan luotettu neuvonantaja ulkopolitiikkaa koskeneissa asioissa ja vuonna 1763 Katariina nimitti hänet ulkoasiainkollegion puheenjohtajaksi.[1][2]


Paninin tavoitteena oli luoda Venäjän, Preussin, Puolan ja Ruotsin liitto Ranskaa ja Itävaltaa vastaan, mutta se ei toteutunut. Samanaikaisesti hän halusi luoda Puolasta vahvan valtion, joka olisi liitossa Venäjän kanssa. Sen enempää keisarinna Katariina kuin Preussin kuningas Fredrik Suuri eivät pitäneet jälkimmäisestä ajatuksesta. Panin toteutti sitten Katariinan toivomaa politiikkaa Puolan suhteen, ensin järjestämällä vuonna 1764 Puolan hallitsijaksi Katariinan entisen rakastajan Stanislaw Poniatowskin sekä neuvottelemalla vuonna 1772 Preussin ja Itävallan kanssa toteutetun Puolan ensimmäisen jaon. Myöhemmin Paninin vaikutusvalta väheni, sillähän puolsi edelleen liittoa Preussin kanssa kun taas Katariina alkoi kannattaa kääntymistä Itävallan puoleen. Katariina erotti lopulta Paninin toukokuussa 1781.[1]


Nikita Paninin poika Nikita Panin toimi vuosina 1799–1804 valtakunnan varakanslerina. Hänen poikansa Viktor Panin oli oikeusministerinä 1841–1862.[2]



Lähteet |



  1. abcdef Nikita Ivanovich, Count Panin (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 14.3.2014.


  2. abc Nordisk familjebok (1914), s. 1419–1421 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 14.3.2014.



Aiheesta muualla |



  • Commons-logo.svg Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikita Panin Wikimedia Commonsissa

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko