PirkanmaallaOrivedenLaasolassalampihehtaariaLaasojärveenKokemäenjoen vesistössävesistöaluetunnusLängelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueenLeppähampaanjoen valuma-alueellampyKaakkolamminKortejärvikylätonttiarkeologisessaperuskartassaKokemäenjoen alueVanajaveden–Pyhäjärven alueNäsijärven–Ruoveden alueÄhtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueIkaalisten reitin valuma-alueKeuruun reitin valuma-alueLängelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueVanajan reitin valuma-alueLoimijoen valuma-alueVanajaveden-Pyhäjärven alueNäsijärven–Ruoveden alueKeuruun reitin valuma-alueSuur-Päijänteen alue
Laasolammi
Sijainti
Orivesi
Valtio
Suomi
Koordinaatit
61°40′34″N, 24°29′42″E
Pinnankorkeus
87,2 m [1]
Pinta-ala
3,415 ha [2]
Rantaviiva
0,748 km [2]
Laskujoki
oja Laasojärveen [1]
Saaria
ei saaria [1]
Järvinumero
35.751.1.002
Laasolammi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK
Laasolammi[2][1] on Pirkanmaalla Oriveden Laasolassa sijaitseva lampi.[2][1]
Sisällysluettelo
1Maantietoa
2Vesistösuhteet
3Historiaa
4Lähteet
Maantietoa |
Lammen pinta-ala on 3,4 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Se sijaitsee Laasojärveen viettävällä läntisellä peltorinteellä. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 750 metriä ja sen rantaa seuraa luoteeseen kulkeva kylätie, jonka toisella puolella on talo.[2][1][3]
Vesistösuhteet |
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Leppähampaanjoen valuma-alueella (35.75), jonka Laasojärven alueeseen (35.751) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 87,2 metriä mpy. Siihen laskee kolme ojaa, jota alkavat rinteen yläpuoliselta vuorelta. Lampeen etelästä laskeva oja on Kaakkolammin laskuoja. Ojalla on pudotusta 68 metriä lampeen. Laasolammista laskee oja Laasojärven. Laskuojalla on pudotusta järveen 3,6 metriä.[2][1]
Historiaa |
Vuonna 1634 Anders Strengin piirtämässä pitäjänkartassa Laasolan neljä taloa sijaitsivat Laasolammin pohjois- ja koillispuolella. Laasolammin nimi oli kirjoitettu ”Korttejervis Sjö”, vaikka nykyisissä kartoissa Kortejärvi sijaitsee luoteeseen Laasolammista. Laasolassa oli jo 1560 neljä taloa todennäköisesti samalla paikalla. Laasolan kylätontti on nykyään autiona ja osittain peltomaata. Vuoden 2003 arkeologisessa inventoinnissa paikalta löydettiin asumisen jälkiä ja kiviröykkiö.[4]
Vuoden 1957 peruskartassa lampi oli autio lukuun ottamatta kahta pellonreunoilla seisovaa latoa. Lampeen ei vielä tuolloin oltu johdettu ojia metsästä tai Kaakkolammista, mutta kaksi ojista oli kaivettu seuraavaan vuoden 1977 kartassa. Talo ilmaantui paikalleen vuoden 1986 jälkeen.[5][6][7]
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思? Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...