Sisäinen motivaatio Sisällysluettelo Intentioiden merkitys | Sisäsyntyinen ja sisäistetty motivaatio | Sisäisen motivaation kolme perustekijää | Sisäinen motivaatio oppimiskyvyssä ja -tuloksissa | Katso myös | Lähteet | Navigointivalikko

KäyttäytyminenKognitio





Sisäinen motivaatio kumpuaa yksilön sisältä eikä siten ole ulkopuolelta ohjattavissa. Sen ydinkäsitteenä voidaan pitää autonomiaa eli omaehtoisuutta. Sisäisesti motivoitunut ihminen nauttii tekemisestä itsestään tai arvostamansa päämäärän saavuttamisen ajatuksesta. Yksilön toiminta on tällöin omaehtoista; motivaatio lähtee hänestä itsestään eikä ulkoisten palkkioiden yllyttämänä. Autonomian edellytyksenä on, ettei yksilön toimintaa pyritä kontrolloimaan liiallisin rajoituksin. Toiminnan- ja valinnanvapaus ovat seikkoja, jotka kultivoivat sisäisesti motivoituneen yksilön tuloksellisuutta tavoitteidensa saavuttamisessa. [1]




Sisällysluettelo





  • 1 Intentioiden merkitys


  • 2 Sisäsyntyinen ja sisäistetty motivaatio


  • 3 Sisäisen motivaation kolme perustekijää


  • 4 Sisäinen motivaatio oppimiskyvyssä ja -tuloksissa


  • 5 Katso myös


  • 6 Lähteet

    • 6.1 Viitteet





Intentioiden merkitys |


Motivoitunut käytös edellyttää intentiota eli pyrkimystä tavoitteidensa saavuttamiseen; se on siis toimintaa, joka välittyy intentioiden kautta. Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon sen perusteella, kumpuavatko nämä intentiot yksilön sisältä omaehtoisesti vai ohjaako yksilön intentioita jokin ulkoinen motiivi. [2] Sisäisesti motivoitunut yksilö hakeutuu tekemään hänelle mielekkäitä asioita ja tehtäviä. Tehtävät innostavat häntä ulkoisista palkkioista riippumatta. Sisäinen motivaatio on proaktiivista, mikä tarkoittaa, että sisäisesti motivoituneen yksilön valinnat ja teot ovat hänen omien arvojensa ja päätöstensä mukaisia. Ne eivät ole olosuhteiden tai ulkoisen tahon sanelemia. Näin ollen yksilö ei joudu pakottamaan itseään tehtävien pariin, koska motivaatio niin sanotusti virtaa hänestä sisältäpäin. Tällainen tekeminen koetaan huomattavasti vähemmän raskaaksi kuin ulkoisesti motivoitu tekeminen. [3]



Sisäsyntyinen ja sisäistetty motivaatio |


Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa on korostettu sisäisen motivaation kahden eri muodon eroavaisuutta. Sisäsyntyinen motivaatio motivoi yksilöä kaikista vahvimmin, koska siinä jo tekeminen itsessään tuottaa tekijälle nautintoa. Sillä voidaan tarkoittaa oppimistehtävistä nauttimista, tehtäväsuuntautuneisuutta, uteliaisuutta, sitkeyttä ja tehtäviin sitoutuneisuutta. [4]


Sisäistetty motivaatio kytkeytyy itselle tärkeisiin päämääriin ja siksi tekeminen tuntuu merkitykselliseltä. Tehtävissä ja toiminnoissa nimenomaan niihin sitoutuminen on palkitsevaa. Sisäistetty motivaatio onkin korvaamaton tekijä opiskelun ja työelämän yhteydessä, kun tulosten saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. [3]



Sisäisen motivaation kolme perustekijää |


Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa käsitellään sisäisen motivaation kolmea perustekijää, joita ovat kyvykkyys, autonomia ja yhteisöllisyys. Käsitteistä on arkikielessä kuvainnollisesti puhuttu myös vapautena, virtauksena ja vastuuna. [5]


Kyvykkyys tarkoittaa yksilön kokemusta siitä, että hän osaa asiansa ja on aikaansaava tekemisissään. Kyvykkääksi itsensä tunteva henkilö uskoo pystyvänsä suoriutumaan annetuista tehtävistä menestyksekkäästi. Koetun kyvykkyyden on todettu olevan suorassa yhteydessä parempaan lopputulokseen. [5]


Omaehtoisuudella tarkoitetaan yksilön kokemusta siitä, että tekeminen on hänestä itsestään lähtöisin, eikä tunnu ulkoapäin ohjatulta. Motivaatio on lähtöisin yksilöstä itsestään eikä ympäristön tarjoamista palkkioista. Olennaista on, kokeeko henkilö tavoitteet omikseen. [5]


Kolmas sisäisen motivaation lähde, yhteisöllisyys, pohjautuu yksilön tarpeeseen olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Yksilö on parhaimmillaan, kun hän kokee olevansa osana kannustavaa, turvallista ja lämminhenkistä yhteisöä. Motivaatio on siis vahvasti kytköksissä ympärillä oleviin ihmisiin. Toinen elementti vuorovaikutuksen lisäksi yhteisöllisyyttä määrittämään on yksilön tarve kokea tekevänsä hyvää muille. Ihminen pyrkii auttamaan läheisiään ja huolehtimaan siitä, ettei vahingoita muita ihmisiä. [5]



Sisäinen motivaatio oppimiskyvyssä ja -tuloksissa |


Sisäisen motivaation merkitys oppimisen ja opiskelun lähtökohtana on erittäin merkittävä. Sillä on selkeä yhteys yksilön oppimiskykyyn; sisäisesti motivoitunut ihminen pystyy suuntaamaan keskittymisensä ja tarkkaavaisuutensa olennaisiin asioihin. Tämän voidaan katsoa johtavan laadukkaaseen ja monipuoliseen oppimiseen sekä sinnikkyyteen. [6] Sisäisesti motivoituneen opiskelijan sitoutuminen opintoihin ja tehokkuus niiden suorituksessa ovat kestävämmällä pohjalla kuin ulkoisesti motivoituneen opiskelijan.


Opiskelijan sisäinen motivaatio on parhaimmillaan, kun hän voi itse vaikuttaa opintojensa sisältöön. Tärkeiksi tai mieleisiksi kokemiensa asioiden opiskelu lisää yksilön autonomian tunnetta ja vaikuttaa sitä kautta myös kokemukseen omasta kyvykkyydestä. Sisäisesti motivoituneet opiskelijat vaikuttavat positiivisesti myös oppimistilanteisiin ja tuloksiin luokkaympäristössä. Opetuksen ja oppimisen taso paranevat opettajan huomatessa opiskelijoiden aidon halun oppia. [7] Opettajan suhtautumisella oppilaisiin on siis todettu yhteys oppimistuloksiin; innostus korreloi tuloksellisuuden kanssa. [8] Tutkimuksen mukaan informoiva palaute yhdistettynä paineettomaan opiskeluilmapiiriin tukee autonomian ja kyvykkyyden tunteita ja sitä kautta sisäistä motivaatiota. [9]



Katso myös |


  • Motivaatioteoriat


Lähteet |


  • Csikszentmihalyi M. (1975) Beyond boredom and anxiety: Experiencing flow in work and play. San Francisco, CA: Jossey-Bass. Julkaisuun viitannut Martela F. & Jarenko K. 2014, Sisäinen motivaatio, tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu

  • Martela F. & Jarenko K. 2014, Sisäinen motivaatio, tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu

  • Nurmi J. 2013, Motivaation merkitys oppimisessa. Lyhyempiä kirjoituksia.

  • Salmela-Aro K. & Nurmi J. 2005, Mikä meitä liikuttaa, modernin motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.

  • Salminen L. & Sinivuori K. 2005, Motivaatiota etsimässä, eläytymismenetelmä tutkimus koulumotivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Pro gradu-tutkielma, Jyväskylän yliopisto

  • Tulikorpi L. 2007, Matkalla kohti parempaa kouluvuotta. Toimintatutkimus Hyvä-Minä projektin vaikutuksesta 9.-luokkalaisten koulunkäyntiin. Tampereen yliopisto

  • Vihanto M. 2004, Opiskelussa tarvitaan sisäistä motivaatiota. Mercurius, Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti


Viitteet |



  1. ↑ Martela & Jarenko 2014, s. 28-29


  2. ↑ Tulikorpi 2007, 10–11


  3. ↑ ab Martela & Jarenko 2014, 14


  4. ↑ Salmela-Aro & Nurmi 2005, 109


  5. ↑ abcd Martela & Jarenko 2014, 19, 28-30


  6. ↑ Nurmi 2013, 549


  7. ↑ Vihanto 2004


  8. ↑ Martela & Jarenko 2005, 6


  9. ↑ Salminen & Sinivuori 2005, 25







-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more