Saksanampiainen Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Levinneisyys | Elintavat | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKTaxonomyTulokaslajiThe picnickers nightmare: European waspSaksanampiainen leviää SuomeenLaji.fi: Saksanampiainen (Vespula germanica)Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Vespula germanica (German wasp)Pherobase: Semiochemicals of Vespula germanica, the German yellowjacket

Ampiaiset


Wikispecies-logo.svgSaksanampiainen WikispeciesissäCommons-logo.svgSaksanampiainen Commonsissaampiaistenvieraslajiyleistä ampiaistaverkkosilmänihmisen mukana levinnyt2005Aurajoen

































Saksanampiainen
Echte wespe.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya[1]
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka:
Hyönteiset Insecta
Lahko:
Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko:
Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo:
Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo:
Ampiaiset Vespidae
Alaheimo:
Vespinae
Suku:
Vespula
Laji:
germanica
Kaksiosainen nimi

Vespula germanica
Fabricius, 1793


Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Saksanampiainen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Saksanampiainen Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK

Saksanampiainen (Vespula germanica) on laji ampiaisten heimossa ja Vespinae-alaheimossa. Se on monilla alueilla tunnettu vieraslaji.




Sisällysluettelo





  • 1 Koko ja ulkonäkö


  • 2 Levinneisyys


  • 3 Elintavat


  • 4 Lähteet


  • 5 Aiheesta muualla




Koko ja ulkonäkö |


Saksanampiainen on noin 13 millimetriä pitkä ja väritykseltään keltaisen ja mustankirjava. Ulkoisesti laji muistuttaa hyvin paljon yleisempää yleistä ampiaista (Vespula vulgaris), mutta lajit on helppo erottaa pään etuosan kuviosta, joka saksanampiaisella muodostuu kolmesta erillisestä mustasta pisteestä. Lisäksi verkkosilmän etuosaa kohti ulottuva kieleke on kokonaan keltainen.



Levinneisyys |


Alkujaan Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva ampiaislaji, joka on ihmisen mukana levinnyt laajalti muun muassa Australiaan[2] ja Amerikkoihin[3][4][5][6]. Myös Suomessa saksanampiainen on tulokaslaji. Sen on todettu pesineen manner-Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2005, joskin lajin arvellaan eläneen vakituisesti Ahvenanmaalla jo tätä aikaisemmin[5]. Lajia tavataan toistaiseksi vasta Lounais- ja Etelä-Suomessa, mutta kesällä 2010 Aurajoen rannan ampiaispyydyksissä sitä oli jo ampiaisista toiseksi eniten.[7][8]



Elintavat |


Täysikasvuiset ampiaiset elävät kukkien medellä, mutta saalistavat myös muita hyönteisiä, etenkin toukkiensa ravinnoksi. Muiden ampiaislajien tapaan vain kuningattaret talvehtivat muiden yksilöiden kuollessa viimeistään ensimmäisten syyspakkasten myötä[5]. Talvehtiakseen kuningatar jättää pesän ja hakeutuu johonkin paikkaan. Saksanampiainen on tunnettu kookkaista, pallomaisista pesistään[6]. On jopa sanottu että pesanto on erikoinen, kuin tatti väärinpäin, ja aivan eri värinen kuin suomalaisilla ampiaisilla.[9] Alueilla, joilla talvi ei tuhoa yhdyskuntaa pesää saatetaan asuttaa useita vuosia ja siihen saattaa kuulua useita kymmeniä tuhansia yksilöitä. Tällaisen pesän häiritseminen voi olla koloniaa puolustavien yksilöiden suuren määrän vuoksi hengenvaarallista, mikä on luonut saksanampiaiselle maineen "tappaja-ampiaisena", vaikka itse ampiainen ei ole tavallista ampiaista vaarallisempi[2][5][6]. Pohjoisempana pesän halkaisija on 20–30 cm, ja tavalliseen yhdyskuntaan kuuluu noin 3 000 yksilöä.



Lähteet |



  1. ↑ UniProt: Taxonomy 2002-2014. UniProt Consortium. Viitattu 24.1.2014. englanniksi


  2. ↑ ab http://museumvictoria.com.au/wasps/


  3. ↑ http://ohioline.osu.edu/hyg-fact/2000/2075.html vanhentunut linkki


  4. ↑ http://web.archive.org/web/20030923015241/http://www.inta.gov.ar/bariloche/ssd/nqn/ecologiadeinsectos/pdfs/D'adamo2002.PDF vanhentunut linkki


  5. ↑ abcd Tulokaslaji Iltalehti. 5.9.2010. Viitattu 24.1.2014.


  6. ↑ abc Csiro: The picnickers nightmare: European wasp csiro.au. 1.11.2008. Viitattu 24.1.2014. englanniksi


  7. ↑ Ampiaisia valtavasti viime kesää enemmän, Helsingin Sanomat, 24.8.2010 sivu A 8


  8. ↑ Saksanampiainen leviää Suomeen HS.fi. 5.9.2010. Viitattu 24.1.2014.


  9. ↑ http://www.inra.fr/hyppz/RAVAGEUR/6vesger.htm



Aiheesta muualla |


  • Laji.fi: Saksanampiainen (Vespula germanica)


  • Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Vespula germanica (German wasp) (englanniksi)


  • Pherobase: Semiochemicals of Vespula germanica, the German yellowjacket (englanniksi)


-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more