Oulunkylän ravirata Rakennusvaihe ja avajaiskilpailut | Muita urheilulajeja ja tapahtumia | Viimeiset vuodet | Lähteet | NavigointivalikkoBrita Homlund, "Oulunkylän ravirata 120 vuotta sitten".Vermon ravirata/Ravien historiaa 1800-luvulta vuoteen 1929Ravirata, Oulunkylä ja marathon 1909LiikuntapuistoSuomen ensimmäinen maratonLentoliikenne

Suomen entiset raviradatHelsingin entiset rakennukset ja rakennelmatOulunkylä


OulunkylässäOulunkylän urheilupuistoVermossa1800-luvunHelsingin maalaiskuntaanOulunkylän kartanonTurunKupittaalleyhden virstanpaviljonkiOulunkylän rautatieasemalleoriKirppuDerby-kilpailusuomenhevosilleVPK:nmaratonjuoksuHelsingin JyrynRobert SvendseninBlériot XIEläintarhan kentänHelsinkiintaajaväkinen yhdyskuntaKäpylän raviradan




Oulunkylän ravirata oli vuosina 1884-1926 Oulunkylässä sijainnut Suomen ensimmäinen ravirata. Se oli nykyisten Käskynhaltijantien ja Siltavoudintien risteyksen kohdalla Käskynhaltijantien pohjoispuolella. Alueella sijaitsee nykyään muun muassa Oulunkylän urheilupuisto. Jäänteitä raviradasta on nykyäänkin nähtävissä Siltavoudintiellä olevan huoltoaseman viereisessä metsikössä.


Joissakin lähteissä radan valmistumisvuodeksi mainitaan virheellisesti 1893. Oikea on kuitenkin 1884, esimerkiksi Oulunkylän raviradan 100-vuotisjuhlakilpailut järjestettiin Vermossa vuoden 1984 kesäkuussa.[1][2]



Rakennusvaihe ja avajaiskilpailut |


Ravikilpailuja Suomessa oli järjestetty jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Niitä oli kesäaikaan maanteillä sekä erityisesti talvisin eri vesistöjen jäillä. Vuosisadan loppupuolella syntyi kuitenkin tarve oikeiden kilparatojen saamiseksi maahan. Ensimmäisen päätti rakentaa Uudenmaan läänin Hevosystäväinseura Helsingin maalaiskuntaan Oulunkylän kartanon maille. Oulunkylän jälkeen seuraava ravirata Suomeen valmistui vuonna 1902 Turun Kupittaalle.


Oulunkylän rata oli pituudeltaan yhden virstan eli 1068,80 metrin mittainen. Se oli siis suurin piirtein saman pituinen kuin nykyiset tuhannen metrin radat. Vuonna 1906 sitä lyhennettiin tasan kilometrin mittaiseksi. Kaviouran keskellä sijaitsi tuomaritorni. Lisäksi rakennettiin 900 hengen katsomorakennus, jossa oli erillinen parvi lehdistölle sekä puinen ravintolana toiminut paviljonki kellotorneineen.


Oulunkylän raviradan vihkiäiskilpailut järjestettiin vuoden 1884 juhannuksena. Läheiselle Oulunkylän rautatieasemalle saapui Helsingistä kolme ylimääräistä junaa, jotka kuljettivat yleisöä kilpailupaikalle. Ensimmäisen Oulunkylässä ajetun lähdön voitti eläinlääkäri G.Lundgrenin omistama 10-vuotias ori Ampiainen, joka ravasi kolmen kierroksen eli 3 207 metrin matkan kilometriaikaan 1,53,6. Ensimmäinen Suomen ennätys radalla saavutettiin neljä vuotta myöhemmin, kun kuuluisa hevonen Kirppu juoksi saman matkan kilometriaikaan 1,44,2.


Vuonna 1914 Oulunkylässä pidettiin Suomen ensimmäinen ennekkomaksullinen Derby-kilpailu suomenhevosille.



Muita urheilulajeja ja tapahtumia |




Suuren Kansanjuhlan mainos. Tapahtuma Oulunkylän raviradalla.


Ravikilpailuiden lisäksi Oulunkylän raviradalla järjestettiin koko ajan myös muita urheilukilpailuja ja tapahtumia. Se toimi esimerkiksi Oulunkylän VPK:n harjoituspaikkana. Rataa käyttivät myös yleisurheilijat. Vuonna 1906 siellä järjestettiin Suomen ensimmäinen maratonjuoksu ja kolmea vuotta myöhemmin Helsingin Jyryn kansainväliset yleisurheilukilpailut.[1][3]


Raviradalla oli lisäksi erilasia kansanjuhlia, pyöräilykilpailuja sekä Suomen ensimmäiset moottoripyöräkilpailut. Helmikuussa 1911 siellä oli tarkoitus pitää suuri lentonäytös, jossa oli mukana muun muassa tanskalaisen ilmailupioneerin Robert Svendsenin Blériot XI-kone. Paikalle saapunut yli 10 000 hengen yleisö joutui kuitenkin pettymään, kun lentokoneet eivät onnistuneetkaan nousemaan ilmaan.[2][4]



Viimeiset vuodet |


Oulunkylän raviradan merkitys yleisurheilukenttänä alkoi hiipumaan 1900- ja 1910-lukujen vaihteessa valmistuneen Eläintarhan kentän myötä. Pääkaupungin hevosharrastajat puolestaan halusivat uuden raviradan lähemmäksi kaupungin keskustaa Helsinkiin, Oulunkylästä oli muodostettu taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1906 ja itsenäinen kunta 1921.


Vuonna 1924 aloitettiin uuden Käpylän raviradan rakennustyöt ja se valmistui kahta vuotta myöhemmin. Samalla toiminta ravikilpailutoiminta Oulunkylässä loppui. Raviradan paikalle rakennettiin kaksi urheilukenttää paikkakunnan urheiluseurojen käyttöön.[1]



Lähteet |


  • Brita Homlund, "Oulunkylän ravirata 120 vuotta sitten".

  • Vermon ravirata/Ravien historiaa 1800-luvulta vuoteen 1929


Viitteet |



  1. ↑ abc Ravirata, Oulunkylä ja marathon 1909 Helsingin Jyry. Viitattu 29.4.2012.


  2. ↑ ab Liikuntapuisto Kaupunginosat.net. Viitattu 29.4.2012.


  3. ↑ Suomen ensimmäinen maraton 20. helmikuuta 2012. Juoksufoorumi. Viitattu 29.4.2012.


  4. ↑ Lentoliikenne Compuline. Viitattu 29.4.2012.







-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more