Asterix valloittaa Rooman Sisällysluettelo Juoni | Suomalaiset äänet | Suomenkielinen toteutus | Arvioita | Lähteet | NavigointivalikkoIMDbElonetAllMovieInfobox OKNimi-testi OKmlaajentamalla
Asterix seikkailee -elokuvatRanskalaiset animaatioelokuvatVuoden 1976 elokuvat
ranskalainenRené GoscinnyAlbert UderzoAsterixPierre TchernianHerakleen urotöitäMarcel Uderzoseireenit
Asterix valloittaa Rooman | |
---|---|
Les Douze travaux d'Astérix | |
Ohjaaja | René Goscinny Albert Uderzo Pierre Watrin |
Käsikirjoittaja | René Goscinny Albert Uderzo Pierre Tchernia |
Tuottaja | Georges Dargaud |
Säveltäjä | Gérard Calvi |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Ranska |
Ensi-ilta | 1976 |
Kesto | 82 min |
Alkuperäiskieli | ranska |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Asterix valloittaa Rooman (Les Douze travaux d’Astérix) on ranskalainen animaatioelokuva.[1] Muista Asterix-elokuvista poiketen se ei perustu mihinkään sarjakuva-albumiin, vaan se on suoraan käsikirjoitettu animaatioksi. René Goscinny ja Albert Uderzo, Asterix-sarjan luojat, ohjasivat elokuvan Pierre Watrinin kanssa ja käsikirjoittivat yhdessä Pierre Tchernian kanssa.
Elokuva sisältää Asterixin ja Obelixin 12 urotyötä, jotka parodioivat Herakleen urotöitä. Elokuvasta tehtiin myös kuvakirja, jonka kuvitti Marcel Uderzo.
Sisällysluettelo
1 Juoni
2 Suomalaiset äänet
3 Suomenkielinen toteutus
4 Arvioita
5 Lähteet
Juoni |
Lukemattomien yritysten jälkeen roomalaiset alkavat uskoa että gallialaiset eivät ole tavallisia ihmisiä vaan jumalia. Caesar päättää lähteä Galliaan ja keskustelee kyläpäällikkö Aladobixin kanssa. Caesar ehdottaa, että jos gallialaiset selviävät kahdestatoista urotyöstä, niin kyläläiset saavat olla rauhassa, mutta yhdenkin haasteen epäonnistuminen edellyttää luovuttamista ja alistumista Rooman kansalaiseksi. Aladobix suostuu tähän ja Caesar palkkaa Caius Pupusin tarkkailemaan kokeiden suorittamista. Asterix valitaan tehtävään ketteryyden takia ja Obelix voiman takia. Kaksikko joutuu ensimmäiseen testiin, jossa heidän täytyy voittaa pikajuoksija ja olympiavoittaja Merinos. Asterix onnistuu voittamaan Merinoksen helposti ja toisessa haasteessa Obelix voittaa keihäänheittäjä Kermes persialaisen. Kolmannessa haasteessa kaksikko joutuu vuorotellen kohtaamaan saksalaispainija Cilindricin. Obelixin taktiikka ei onnistu ja hän häviää Cilindricille. Asterix onnistuu huijaamaan Cilindriciä solmimaan itseään solmuun ja kaksikko voittaa saksalaisen hänen omalla tekniikallaan. Neljännessä haasteessa kaksikko joutuu menemään hyvänmielen saareen, jossa asuvat seireenit. Seireenien laulu houkuttelee kaksikon ja naisten sietämätön kauneus oli liian vaikea kaksikolle. Kuitenkin kaksikko onnistui läpäisemään haasteen, koska Obelix hermostui siitä, ettei saarella ollut villisikoja. Viidennessä haasteessa Asterix päihittää egyptiläisnoita Iiriksen hypnotisoivan katseen. Asterix onnistuu saamaan noidan hypnotisoimaan itseään. Kuudennessa haasteessa Obelix syö belgialaiskokki Mannekenpixin koko ravintolan menuun. Seitsemännessä haasteessa kaksikko joutuu menemään Pedonluolaan kohtamaan itse pedon. Kaksikko pääsee luolasta pois ja Obelix mitä todennäköisimmin söi pedon. Kahdeksannessa haasteessa kaksikon täytyy hakea Hulluuden talosta kulkulupa A38. Luvan saaminen ei ole helppoa, koska kaksikkoa viedään kerroksesta toiseen ja joutuvat myöntämään eri lupia. Obelix oli lähellä sekoamista, mutta Asterix päättää käyttää talon työntekijöiden omaa asetta heitä vastaan ja kyselee kulkulupaa A39, jota ei edes ole olemassa. Tämä aiheuttaa kaaosta ja lopulta talon työntekijät sekoavat. Asterix onnistuu saamaan kulkuluvan A38. Yhdeksännessä haasteessa kaksikko ylittää kuilun näkymättömän köyden avulla ja päihittävät krokotiilit. Kymmenes haaste oli pulman ratkontaa, sillä kaksikon piti auttaa Kunnia-arvoista kertomaan, mikä lakana on paljon pehmeämpi. Hyvin ateeppisenselvennä oloinen vanhamies ilahtuu, kun Asterix tietää vastauksen.
Kaksikko joutuu yöpymään kadotettujen kentällä, jonka valtaa kuolleiden roomalaisten armeija. Pelottavalta vaikuttavat roomalaiset joutuvat tyytymään tappioon, sillä Asterix hermostuu haamujen aiheuttamasta melusta. Aamulla kaksikko huomaa olevansa Roomassa ja joutuu muiden gallialaisten kanssa viimeiseen kokeeseen selviytymään gladiaattoreista. Kyläläiset onnistuvat muuttamaan turnauksen sirkukseksi ja Caesar myöntää tappionsa. Gallialaiset juhlivat voittoa yhdessä. Elokuvan lopussa murretaan neljättä seinää, kun Asterix kertoo, että piirroselokuvissa kaikki on mahdollista. Tämän seurauksena Obelix teleporttaa itseään Seireenien saarelle, jossa myös Caius Pupus oli.
Suomalaiset äänet |
Pekka Autiovuori - Asterix, sivuäänet
Matti Ranin - Obelix, kertoja, sivuäänet
Esa Saario - Julius Caesar, Akvavitix, sivuäänet
Jarno Hiilloskorpi - Caius Pupus, sivuäänet
Sanna Majanlahti - sivuäänet
Jaana Oravisto - sivuäänet
Jukka Puotila - sivuäänet
Matti Olavi Ranin - sivuäänet
Suomenkielinen toteutus |
- Suomeksi valmistanut: Matti Ranin
- Ohjaus: Matti Ranin
- Suomen ääniteknikko: Pertti Salo
Arvioita |
Video-oppaassa vuodelta 1994 Markku Salmi valitti, ettei elokuva juuri säväytä hyvästä piirrosjäljestään huolimatta. Hän antoi elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]
Lähteet |
↑ ab Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
|