PirkanmaallaJuupajoenjärvihehtaariaJämsänKokemäenjoen vesistössävesistöaluetunnusLängelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueenLeppähampaanjoen valuma-alueellampyLamminjärveenSahajokeenperuskartassaKokemäenjoen alueVanajaveden–Pyhäjärven alueNäsijärven–Ruoveden alueÄhtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueIkaalisten reitin valuma-alueKeuruun reitin valuma-alueLängelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueVanajan reitin valuma-alueLoimijoen valuma-alueVanajaveden-Pyhäjärven alueNäsijärven–Ruoveden alueKeuruun reitin valuma-alueSuur-Päijänteen alue
Lauttastenjärvi
Sijainti
Juupajoki
Valtio
Suomi
Koordinaatit
61°50′28″N, 24°36′36″E
Pinnankorkeus
129,2 m [1]
Pinta-ala
32,431 ha [2]
Rantaviiva
3,668 km [2]
Suurin syvyys
17 m [3]
Laskujoki
oja Lamminjärveen [1]
Saaria
ei saaria [1]
Järvinumero
35.756.1.027
Lauttastenjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK
Lauttastenjärvi[2][1] on Pirkanmaalla Juupajoen Hirvijärvellä sijaitseva järvi.[2][1]
Sisällysluettelo
1Maantietoa
2Vesistösuhteet
3Historiaa
4Lähteet
Maantietoa |
Järven pinta-ala on 32 hehtaaria ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä. Se sijaitsee mäkisellä ylänköalueella mäkien välisessä painaumassa. Tällaisia mäkiä ovat esimerkiksi Tielevonvuori, Lauttasvuori ja Kissannokanmäki. Eräät rannat ovat jyrkkiä, vaikka edellä lueteltujen mäkien huiput sijaitsevat kauempana. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 3,7 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Rannoille on rakennettu yhdeksän vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 14299, joka kulkee Ristijärven ja Hirvijärven välillä. Jämsän vastainen raja ohittaa sen 150 metrin etäisyydellä.[2][1][4]
Vesistösuhteet |
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Leppähampaanjoen valuma-alueella (35.75), jonka Sahajoen valuma-alueeseen (35.756) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 129,2 metriä mpy. Siihen on johdettu viisi metsäojaa, joista yksi tuo pienen Lilvasjärven vesiä. Järven oma laskuoja lähtee sen länsipäästä ja se laskee 1,5 kilometrin päässä Lamminjärveen. Vesireitti jatkuu alemmaksi ja päättyy lopulta Sahajokeen.[2][1]
Historiaa |
Vuoden 1958 peruskartassa oli järven itäpäässä ja länsipäässä peltomaita, jotka kuuluivat kahdelle maatilalle. Seuraavassa vuoden 1977 kartassa oli itäpään rantaan ulottuvat pellot metsitetty. Länsipään maatila on luopunut viljelystä vuoden 1986 kartan julkaisun jälkeen.[5][6][7]
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
