Alpakka Sisällysluettelo Ulkonäkö ja koko | Kasvattaminen | Ravinto | Uskomuksia | Katso myös | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKAsiaa alpakoistaAlpakka auttaa terapiassaViljelijöiden näkemyksiä puustoisten perinnebiotooppien hoidostaAlpakoiden suosio kasvaa SuomessaSuomen alpakkayhdistysAlpakkakasvattajat r.y.Alpakoiden eläinlääkintäAlpakkatuotteiden verkkokauppaAlpakan kasvatus, alpakka eläinavusteisessa toiminnassa

KamelitKotieläimetKarvantuotantoeläimet


Wikispecies-logo.svgAlpakka WikispeciesissäCommons-logo.svgAlpakka CommonsissaeteläamerikkalainenkamelieläinvikunjalaamanlaamakinguanakovillantuottajaporojakeritsemistäAndienPerussaBoliviassaChilessäponchotvuohilammasnautainkoille




Tämä artikkeli kertoo eläimestä. Alpakka on myös metalliseos.


























Alpakka
Alpaka 33444.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:
Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:
Nisäkkäät Mammalia
Lahko:
Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo:
Kamelit Camelidae
Suku:
Vicugna
Laji:
pacos
Kaksiosainen nimi

Vicugna pacos
(Linnaeus, 1758)


Synonyymit

  • Lama pacos
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Alpakka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Alpakka Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK

Alpakka (Vicugna pacos) on eteläamerikkalainen villantuotantoon jalostettu kamelieläin, jonka pääasiallinen kantamuoto on vikunja. Se on myös laaman lähisukulainen.




Sisällysluettelo





  • 1 Ulkonäkö ja koko


  • 2 Kasvattaminen


  • 3 Ravinto


  • 4 Uskomuksia


  • 5 Katso myös


  • 6 Lähteet


  • 7 Aiheesta muualla




Ulkonäkö ja koko |


Alpakoiden turkki on yksivärinen tai kirjava, perusväreinä ovat valkoinen, ruskea, harmaa ja musta.


Täysikasvuisen alpakan säkäkorkeus on alle metrin ja paino 60–80 kg. Alpakka samoin kuin laamakin on kesytetty kotieläimeksi ainakin 5000 vuotta sitten. Alpakan villi kantamuoto on vikunja ja laaman guanako. Kaikki neljä ovat lähisukulaisia ja risteytyvät keskenään saaden lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Alpakka on perinteisesti villantuottaja ja laama on juhta, mutta villalaamojen (wooly-llama) villa on alpakanvillan tasosta ja erityisesti Boliviassa kasvatetaan tämän tyyppisiä laamoja.


Alpakasta on kaksi päätyyppiä, pörröinen "huacaya" ja suoravillainen "suri". Huacaya-tyyppi pärjää Suomen oloissa talvellakin, surin suora villa saattaa kastua ja se on herkempi palelemaan huonolla ilmalla.


Alpakoiden perusvärejä on 22, ja perinteinen tapa villankäytössä on ollut luonnonmukaisten värien käyttö. Valkoista villaa myös värjätään, ja esimerkiksi Perussa se on suosituin alpakan väri.[1] Alpakoita ja laamoja käytetään paitsi villantuottajina myös maatilamatkailussa, lemmikkeinä, maisemanhoitajina ja terapiaeläiminä.[2][3] Maisemanhoitoon ne sopivat siksi, että ne ylettyvät korkeammalle kuin lampaat, eivät pehmeillä anturoillaan jätä jälkiä maastoon ja lisäksi ne ovat niin hiljaisia, että niitä voi pitää alueilla, joissa ei saa tulla häiriötä kuten koulujen, sairaaloiden, hautausmaiden ja vastaavien lähellä.



Kasvattaminen |


Alpakat ovat kalliita eläimiä. Ne lisääntyvät hitaasti, kantoaika on 11 kk, ja vasoja syntyy vain yksi kerrallaan. Naarasta kutsutaan Suomessa emäksi, urosta orhiksi tai oriksi ja nuorta eläintä criaksi, vasaksi tai karitsaksi. Alpakat, kuten laamatkin, tulevat toimeen niukalla rehulla ja niitä on helppo tarhata. Ne viihtyvät hyvin tutussa tarhassa ja tallissa. Ne ovat laumaeläimiä eikä niitä voi pitää yksin. Tarhaamista muiden eläinlajien kanssa ei suositella. Alpakoita ja laamoja voi tarhata hyvin yhdessä. Ne tosin voivat risteytyä keskenään.


Etelä-Amerikassa alpakoita pidetään usein puolivilleinä laumoina kuten poroja, ja ne kerätään kokoon vain keritsemistä varten. Ne laiduntavat Andien vuoristoniityillä 3500 ja 5000 metrin välillä Perussa, Ecuadorissa, Pohjois-Boliviassa ja Pohjois-Chilessä. Perinteiset intiaanien ponchot tehdään alpakanvillasta.


Alpakoita on kasvatettu Suomessa vuodesta 2002 alkaen. Vuoden 2013 alussa alpakoita oli Suomessa noin 600.[4]



Ravinto |


Alpakka on ruohonsyöjä. Kotiseudullaan Etelä-Amerikassa laumat laiduntavat tavallisesti vuorten alarinteiden vehmailla, sateisen ja lumen sulamisvesien kastelemilla niityillä. Toisin kuin vuohi, lammas ja nauta, alpakka ei vahingoita laidunruohostojaan. Ylähuulen halkio estää sitä syömästä ruohoa juurta myöten, eikä jalan pehmeä antura riko maanpintaa.



Uskomuksia |


Perun inkoille alpakka oli uskonnollisesti tärkeä eläin. Jumaliaan miellyttääkseen inkat uhrasivat säännöllisesti laamoja ja alpakoita. Erään uuden tutkimuksen mukaan uhratut eläimet olivat yleensä nuoria uroksia, jotka surmattiin lyömällä kovalla esineellä päähän. Uhrieläinten karvan laatu osoittaa, etteivät inkat suinkaan uhranneet arvokkaimpia eläimiä laumoistaan. Vasa tai syntymätön sikiö haudattiin myös usein talon kynnyksen alle tuomaan onnea taloon.



Katso myös |


  • Alpakkarekisteri

  • Agility


Lähteet |



  1. ↑ Asiaa alpakoista Alpakkakasvattajat ry.. Viitattu 8.3.2014.


  2. ↑ Alpakka auttaa terapiassa 2009. Savon Sanomat. Viitattu 8.3.2014.


  3. ↑ Viljelijöiden näkemyksiä puustoisten perinnebiotooppien hoidosta HY / Maataloustieteiden laitos. Viitattu 8.3.2014.


  4. ↑ Heikki Uusitalo: Alpakoiden suosio kasvaa Suomessa 3.1.2013. Kaleva. Viitattu 4.1.2013.



Aiheesta muualla |


  • Suomen alpakkayhdistys

  • Alpakkakasvattajat r.y.

  • Alpakoiden eläinlääkintä

  • Alpakkatuotteiden verkkokauppa

  • Alpakan kasvatus, alpakka eläinavusteisessa toiminnassa


-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more