Noitanirkko Sisällysluettelo Koko ja ulkonäkö | Levinneisyys ja lentoaika | Elinympäristö ja elintavat | Ravintokasvi | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKNimi-testi OKStauropus fagiLobster Moth Stauropus fagiPerhoswikiSuomen perhostutkijain seura: noitanirkkotoukkaMoths and Butterflies of Europe and North AfricaBestimmungshilfe des Lepiforums

Lupaavat artikkelitNirkot


Commons-logo.svgNoitanirkko CommonsissanirkkoihinyöperhonentuntosarvetToukkaAhvenanmaaltaLounais-Etelä-SuomenPohjois-Karjalaanjäljitelmärukoilijasirkastatammellapyökeilläkoivuillalehmuksilla






































Noitanirkko
Stauropus fagi03.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:
Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka:
Hyönteiset Insecta
Lahko:
Perhoset Lepidoptera
Alalahko:
Glossata
Osalahko:
Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo:
Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo:
Nirkot Notodontidae
Alaheimo:
Heterocampinae
Suku:
Stauropus
Laji:
fagi
Kaksiosainen nimi

Stauropus fagi
(Linnaeus, 1758)


Katso myös

 Commons-logo.svg Noitanirkko Commonsissa



Infobox OKNimi-testi OK


Noitanirkon täysikasvuinen toukka


Noitanirkko (Stauropus fagi) on kookas, nirkkoihin kuuluva yöperhonen. Vanhemmassa kirjallisuudessa se tunnetaan pyökkikehrääjänä.




Sisällysluettelo





  • 1 Koko ja ulkonäkö


  • 2 Levinneisyys ja lentoaika


  • 3 Elinympäristö ja elintavat


  • 4 Ravintokasvi


  • 5 Lähteet


  • 6 Aiheesta muualla




Koko ja ulkonäkö |


Naaras on koirasta kookkaampi ja sävyltään ruskeampi. Etusiivet ovat harmaat tai ruskeanharmaat. Niiden tyvi on vaalean kellanharmaa kuten myös siiven poikki mutkitellen kulkeva ulompi poikkiviiru. Siiven keskiosa on sävyltään muuta siipeä ruskeampi. Siiven kärjen ja ulomman poikkiviirun välissä on rivi musta-kellertäviä täpliä. Etusiiven takareuna on punertavanruskea. Takasiivet seuraavat etusiipien sävyä, mutta ovat etureunastaan tummemmat. Ruumis ja jalat ovat harmaat tai rusehtavat ja hyvin karvaiset. Koiraan tuntosarvet ovat leveän kaksoiskampamaiset lukuun ottamatta kapeaa kärkiosaa. Naaraan tuntosarvet ovat rihmamaiset. Lepäävän perhosen siivet ovat kattolaskuisesti ruumiin sivuilla ja takasiiven etureuna työntyy esiin etusiiven alta rikkoen perhosen hahmoa. Siipiväli on koiraalla 48–59 mm ja naaraalla 56–70 mm.[1][2][3]


Toukka on pienenä mustan ja ruskean kirjava ja muistuttaa hieman muurahaista. Vanhempana toukka on harmahtavan ruskea, ja selkäpuolella on kuusi paria sarvimaisia ulokkeita, joista kolme ensimmäistä paria on muita pitempiä. Pää on soikea ja erottuu selvästi muusta ruumiista. Ruumiin sivuilla on mustat rauhasaukot, joista toukka voi uhattuna erittää happoa. Rintajalat ovat pitkät ja ohuet. Samoin peräjalat, jotka muodostavat toukan perään kaksi ”häntää”. Toukka pitää takaruumiinsa kärkeä aina kohollaan ja lepoasennossa sen molemmat päät ovat irti alustasta. Täysikasvuinen toukka on 60–65 mm pitkä[1][3]



Levinneisyys ja lentoaika |


Noitanirkkoa tavataan Pohjois-Espanjasta ja Etelä-Englannista Euroopan ja Keski-Aasian poikki Kiinaan ja Japaniin.[3] Suomessa se on eteläinen ja lajin levinneisyys ulottuu Ahvenanmaalta Lounais- ja Etelä-Suomen poikki Pohjois-Karjalaan. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuun alusta heinäkuun loppuun.[4]



Elinympäristö ja elintavat |


Noitanirkkoa tavataan etenkin jaloja lehtipuita kasvavissa metsissä, mutta myös puistoissa tai muissa lehtimetsissä ja joskus avoimemmillakin paikoilla. Vuotuiset vaihtelut perhosten lukumäärässä ovat suuria. Päivisin perhoset lepäävät suojavärinsä turvin puiden rungoilla ja lähtevät lentoon illan pimentyessä. Lento jatkuu joskus aamuyölle saakka. Koiraat lentävät valolle, naaraat erittäin harvoin.[3]


Naaras munii 150–275 munaa yksittäin tai pareittain, ja toukat kuoriutuvat parin viikon kuluttua. Nuoret toukat ovat liikkuvia ja muistuttavat muurahaisia sekä ulkonäöltään että liikkumiseltaan. Vanhemmat toukat muistuttavat enemmän kuihtunutta lehteä. Häirittynä toukka asettuu hyvin tyypilliseen asentoon, joka saattaa olla jäljitelmä rukoilijasirkasta ja tarvittaessa ojentaa ja heiluttaa nopeasti rintajalkojaan. Toukka on täysikasvuinen elo-syyskuun vaihteessa, jolloin se muuttuu pinnastaan rasvaiseksi ja tekee maanpinnalle lehtien sekaan kotelokopan. Kotelo talvehtii.[3]



Ravintokasvi |


Toukka elää erilaisilla lehtipuilla, pääasiassa tammella (Quercus robur), pyökeillä (Fagus), koivuilla (Betula) ja lehmuksilla (Tilia).[3]



Lähteet |



  1. ab Stauropus fagi Svenska fjärilar. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 22.5.2012. (ruotsiksi)


  2. Lobster Moth Stauropus fagi UK Moths. Viitattu 22.5.2012.


  3. abcdef Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 287–289


  4. Perhoswiki



Aiheesta muualla |


  • Suomen perhostutkijain seura: noitanirkko

  • toukka


  • Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)


  • Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)


Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko