Suomen muinaismuistoyhdistys Yhdistyksen puheenjohtajat | Lähteet | NavigointivalikkoSuomen muinaismuistoyhdistys ry:n säännötHistoria: Puheenjohtajat

Suomalaiset tiedeyhdistykset


J. R. AspelinZachris Topeliusvanhojen linnojenkirkkojenlainsäädännön kehittämisessävaltionarkeologiksiJ. R. AspelintaidehistoriallisestiEmil NervanderKansallismuseossaMuinaistieteellisen toimikunnan




Suomen muinaismuistoyhdistys on alansa tieteellistä julkaisu- ja valistustoimintaa harjoittava yhdistys. Sääntöjensä mukaan sen tarkoitus on "edistää Suomen maan ja kansan sekä Suomen suvun ja sen asuma-alueiden [...] muinaisuutta valaisevia muinaistieteellisiä, kansatieteellisiä, taidehistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia tutkimuksia, levittää tietoja oman maan muinaisjäännöksistä ja osaltaan vaikuttaa niiden suojelemiseen sekä herättää ja pitää vireillä kansan harrastusta muinaismuistoihinsa."[1]


Vuonna 1870 perustettiin Suomen Muinaismuisto-Yhtiö, ja alkujaan sen tavoitteena oli luoda edellytykset antikvaaristen muistomerkkien suojelulle ja muinaistutkimuksen käynnistämiselle sekä herättää kansan kiinnostus muinaismuistoja kohtaan. Yhdistyksen perustamisen aloitteentekijä oli J. R. Aspelin, ja kaikki sen 22 perustajajäsentä olivat alle 30-vuotiaita. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kutsuttiin kirjailija Zachris Topelius, jonka katsottiin antavan yhdistykselle tarvittavaa arvovaltaa.[2]


Perustajat murehtivat Suomen vanhojen linnojen ja kirkkojen huonoa kuntoa, ja yhdistyksellä oli merkittävä vaikutus lainsäädännön kehittämisessä ja hallinnon luomisessa. Ensimmäiseksi valtionarkeologiksi valittiin yhdistyksen sihteerinä toiminut J. R. Aspelin.[2]


Vuosina 1871–1901 yhdistys järjesti kahdeksan Suomen eri alueille suuntautunutta taidehistoriallista retkikuntaa, joilla rekisteröitiin taiteellisesti ja taidehistoriallisesti arvokasta ja mielenkiintoista aineistoa. Retkikuntiin kuului piirtäjinä nuoria taiteilijoita ja arkkitehteja, ja niitä johti useimmiten Emil Nervander. Tuloksena oli yli 3000 piirrosta, akvarellia ja valokuvaa kirkoista, linnanraunioista, kartanoista ja esineistä. Viimeinen retkikunta käytti enimmäkseen kameraa. Retkikuntien työn tuloksia säilytetään Kansallismuseossa.[2]


Muinaistieteellisen toimikunnan perustamisen jälkeen Muinaismuistoyhdistyksen tehtäviksi jäivät erityisesti tieteellinen julkaisutoiminta ja valistustoiminta.[2]



Yhdistyksen puheenjohtajat |








  • Zachris Topelius 1870–1875, 1878–1879


  • Wilhelm Lagus 1875–1878


  • K. E. F. Ignatius 1879–1885


  • J. R. Aspelin 1885–1915


  • Hjalmar Appelgren-Kivalo 1915, 1918–1919


  • Theodor Schwindt 1916–1917


  • Axel Olai Heikel 1917–1918


  • Alfred Hackman 1919–1920


  • Juhani Rinne 1920–1921




  • Kustavi Grotenfelt 1921–1922


  • U. T. Sirelius 1922–1923, 1924–1929


  • Julius Ailio 1923–1924


  • Björn Cederhvarf 1929–1930


  • A. M. Tallgren 1930–1942


  • Aarne Äyräpää 1942–1945


  • Kustaa Vilkuna 1945–1962


  • Ella Kivikoski 1962–1968


  • Lars Pettersson 1968–1973




  • Carl Fredrik Meinander 1973–1976


  • Henrik Lilius 1977–1984


  • Juhani U. E. Lehtonen 1984–1991


  • Torsten Edgren 1991–1998


  • Teppo Korhonen 1998–2004


  • Helena Edgren 2004–2010


  • Mika Lavento 2010–2016


  • Pia Olsson 2016–


Lähde[2]



Lähteet |



  1. Suomen muinaismuistoyhdistys ry:n säännöt Muinaismuistoyhdistys. Viitattu 18.1.2015.


  2. abcde Historia: Puheenjohtajat Muinaismuistoyhdistys. Viitattu 18.1.2015.








Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko