Väinö Huhtala Sisällysluettelo Urheilu-ura | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKViestihiihdon olympiavoittaja Väinö Huhtala kuollutHuhtala Jämsänkosken Ilveksen sivuilla

Suomalaiset maastohiihtäjätSuomalaiset olympiavoittajatSuomalaiset soutajatVuonna 1935 syntyneetVuonna 2016 kuolleet


24. joulukuuta1935Revonlahti18. kesäkuuta2016JämsämaastohiihtäjäolympiavoittajasoutuSquaw Valleyssa 1960NorjanEinar ØstbynVeikko HakulinenHåkon BrusveeninZakopanen MM-kisoissa 1962Innsbruckin 1964 olympialaisissaRuotsinSixten JernbergilleJämsänkosken IlvestäVöyrinKalevi OikaraisenEino HuhtalaFalunissaSalpausselän KisoissaHolmenkollenillaKaipolan VirettäOpetusministeriöPro Urheilu2002




Tämä artikkeli kertoo hiihdon olympiavoittajasta. Artikkeli Väinö Huhtala (soutaja) kertoo vuonna 1934 syntyneestä soudun olympiaedustajasta.












Väinö Huhtala
Henkilötiedot
Koko nimi
Väinö Veikko Sakari Huhtala
Syntynyt
24. joulukuuta 1935
Revonlahti, Suomi
Kuollut
18. kesäkuuta 2016 (80 vuotta)
Jämsä, Suomi
Uran tiedot
Seura
Jämsänkosken Ilves
Infobox OK









Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten maastohiihto

Olympiarenkaat Olympialaiset
KultaaKultaaSquaw Valley 1960
4×10 km viesti
HopeaaHopeaaInnsbruck 1964
4×10 km viesti

MM-kilpailut
HopeaaHopeaaZakopane 19624×10 km viesti

Väinö Veikko Sakari Huhtala (24. joulukuuta 1935 Revonlahti – 18. kesäkuuta 2016 Jämsä[1]) oli suomalainen maastohiihtäjä ja olympiavoittaja. Hänellä oli sivulajinaan soutu.




Sisällysluettelo





  • 1 Urheilu-ura

    • 1.1 Saavutuksia

      • 1.1.1 Hiihdossa


      • 1.1.2 Soudussa




  • 2 Lähteet

    • 2.1 Viitteet



  • 3 Aiheesta muualla




Urheilu-ura |


Huhtala voitti olympiakultaa Squaw Valleyssa 1960 4 × 10 kilometrin viestihiihdossa. Hän hiihti viestissä kolmannen osuuden, jolle hän pääsi yhtä aikaa Norjan Einar Østbyn kanssa. Norjalainen oli 10 kilometrin matkalla Huhtalaa 20 sekuntia nopeampi, mutta ankkuriosuudella Veikko Hakulinen tavoitti ja ohitti Norjan Håkon Brusveenin. Huhtala kilpaili myös 15 kilometrillä ja sijoittui 13:nneksi.


Zakopanen MM-kisoissa 1962 Huhtala sai hopeaa viestissä ja oli 15 kilometrillä jälleen 13:s. Innsbruckin 1964 olympialaisissa hän sai hopeaa viestissä. Lisäksi hän oli 15 kilometrillä neljäs hävittyään pronssimitalistille, Ruotsin Sixten Jernbergille vain 3,2 sekuntia sekä 30 kilometrillä 14:s. Sekä Zakopanessa että Innsbruckissa hän hiihti viestissä avausosuuden.


Seuratasolla ”Väiski” Huhtala edusti hiihtäjänä Revonlahden Reipasta ja Jämsänkosken Ilvestä. Hän voitti 15 kilometrillä Suomen mestaruuden vuosina 1961 ja 1962. Ensimmäinen mestaruus Vöyrin SM-kisoissa tuli tosin huonommalla ajalla kuin mitä ikämiessarjaan osallistunut Veikko Hakulinen hiihti, ja lisäksi Huhtala joutui jakamaan voiton Kalevi Oikaraisen kanssa. Viestin Suomen mestaruuden Huhtala voitti neljä kertaa, ja osaa mestaruuksista oli hiihtämässä myös hänen veljensä Eino Huhtala.


Ruotsin hiihtokisoissa Falunissa Huhtala saavutti ainoan voittonsa viestissä vuonna 1960. Salpausselän Kisoissa hän oli parhaimmillaan viides, kuten myös Holmenkollenilla.


Soudun Suomen mestaruuden Huhtala voitti kevyessä nelosessa vuosina 1957 ja 1958 Kaipolan Virettä sekä vuonna 1960 Jämsänkosken Soutuveikkoja edustaen.[2]


Opetusministeriö myönsi Väinö Huhtalalle Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon vuonna 2002.



Saavutuksia |



Hiihdossa |


  • Olympiakultaa Squaw Valley 1960 (viesti 4 × 10 km)

  • Olympiahopeaa Innsbruck 1964 (viesti 4 × 10 km)

  • Olympialaisissa lisäksi 1960 15 km:llä 13:s, 1964 15 km:llä neljäs ja 30 km:llä 14:s

  • MM-hopeaa Zakopane 1962 (viesti, samoissa kisoissa 15 km:llä 13:s)

  • SM-kisoissa kaksi henkilökohtaista (1961 ja 1962, molemmat 15 km:llä) ja neljä viestimestaruutta (1960, 1961, 1963 ja 1964)


Soudussa |


  • Suomen mestaruus 1957, 1958 ja 1960 (kevyt nelonen)


Lähteet |


  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 73. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.


Viitteet |



  1. ↑ Viestihiihdon olympiavoittaja Väinö Huhtala kuollut Keskisuomalainen. 25.6.2016. Viitattu 25.6.2016.


  2. ↑ Vesa-Matti Peltola: Yhtä ja toista Urheilukunniamme puolustajista, osa 2. Urheilutietäjän kesä, 2002, s. 21.



Aiheesta muualla |


  • Huhtala Jämsänkosken Ilveksen sivuilla

-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more