Väinö Haapalainen Sisällysluettelo Henkilöhistoria | Sävellyksiä | Lähteet | NavigointivalikkoVäinö Haapalainen Elonetissä
Suomalaiset säveltäjätSuomalaiset muusikotSuomalaiset viulistitSuomalaiset kuoronjohtajatSuomalaiset musiikkipedagogitSuomalaiset kapellimestaritVuonna 1893 syntyneetVuonna 1945 kuolleet
30. toukokuuta1893Rautavaara8. marraskuuta1945HelsinkisäveltäjämuusikkoVäinö I. HaapalainenHelsingin musiikkiopistonBerliinissäLeipzigissäKarjalan lauluaKalevan LaulajiaViipurin musiikkiopistonViipurin kirkkomusiikkiopistonalttoviuluakantaatteja
Väinö Haapalainen (30. toukokuuta[1]1893 Rautavaara – 8. marraskuuta 1945 Helsinki[2]) oli suomalainen säveltäjä, muusikko ja kuoronjohtaja.
Sisällysluettelo
1 Henkilöhistoria
2 Sävellyksiä
2.1 Elokuvamusiikkia
2.2 Muuta musiikkia ja sovituksia
3 Lähteet
Henkilöhistoria |
Haapalaisen vanhemmat olivat opettaja ja kanttori Samuli Heikki Haapalainen ja Loviisa Rautiainen. Hänen puolisonsa vuodesta 1916 oli Bertta Malin[1], myös heidän poikansa Väinö I. Haapalainen tunnetaan säveltäjänä. Haapalainen kävi Helsingin musiikkiopiston ja opiskeli myöhemmin Berliinissä ja Leipzigissä.[1] Haapalainen muutti Viipuriin 1914 ja toimi aluksi orkesterimuusikkona vuosina 1919-1924, samoin kuin teatteri- ja sotilaskapellimestarina 1924–1928. Hän johti Karjalan laulua vuodet 1923–1940 ja Kalevan Laulajia 1941–1945. Haapalainen työskenteli myös Viipurin musiikkiopiston opettajana vuosina 1922–1924 sekä 1936–1940 ja Viipurin kirkkomusiikkiopiston opettajana 1922–1940.[3] Muutettuaan Helsinkiin 1940 hän jatkoi siellä kuoronjohtajana, laulunopettajana ja orkesterimuusikkona.[1] Haapalainen piti sävellyskosnsertteja ja soitti alttoviulua jousikvarteteissa, Koulun ja kodin koraalikirja -teoksen hän julkaisi 1938[4].
Sävellyksiä |
Haapalainen sävelsi muun muassa orkesterimusiikkia, kantaatteja ja kuorolauluja, mutta myös näytelmä- ja elokuvamusiikkia.[3]
Elokuvamusiikkia |
Haapalainen sävelsi musiikin seuraaviin elokuviin, joista Suurin voitto -elokuvan musiikin nauhoituksessa hän lisäksi toimi orkesterinjohtajana ja pianistina.[2]
Anna Liisa, 1945
Rakkautensa uhri, 1945
Suomisen Olli yllättää, 1945
Suviyön salaisuus, 1945
Vastamyrkky, 1945
Miesmalli, 1944
Suurin voitto, 1944
Vaivaisukon morsian, 1944
Tyttö astuu elämään, 1943
Valkoiset ruusut, 1943
Yrjänän emännän synti, 1943
Rantasuon raatajat, 1942
Muuta musiikkia ja sovituksia |
- Satuooppera Kalastajaprinsessa (tuhoutunut)
- Orkesterisävellykset Satu 1915, Preludium 1917, Kesäyö metsässä 1920, Eksoottinen scherzo 1923, Kivenvihan polska 1934, Pro Patria 1939
- Kansanlaulusarja jousiorkesterille, 1924
- Suomalaisia tansseja, 1930
Oi Kaanaanmaa poika- ja mieskuorolle, uruille ja orkesterille, 1930 (uusittu 1943)
Kimmon kosto sooloille, seka- tai mieskuorolle ja orkesterille, 1931 (uusittu 1944)- Jousikvartetti d-molli, 1931
- Sinfoninen sarja, 1933
- Puhallinsarja Pohjolan häät, 1934
- Kaksi sarjaa sellokvartetille, 1934
- Kansanomainen sarja, 1944 (alkujaan oboelle ja pianolle 1933)
- Näytelmämusiikkia, muun muassa Markus-sedän näytelmään Pikku-Pirkko Pikkalasta ja Lempi Jääskeläisen näytelmään Kivikauden taru Häyrynmäellä
- 4 kantaattia (tuhoutuneet)
- Noin 15 yksinlaulua, 5 duettoa, 15 seka-, 10 poika- ja mies-, 8 nais- ja 40 mieskuorolaulua sekä lastenlauluja
- Sovituksia orkesterille, kuoroille ja yhtyeille
Lähteet |
↑ abcd Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 255-256.
↑ ab Väinö Haapalainen Elonetissä
↑ ab Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 238.
↑ Haapalainen, Väinö: ”Väinö Haapalainen”, Suomen säveltäjiä, s. 570-576. Toimittanut Sulho Ranta. Porvoo: WSOY, 1945.