Vesiviljely Sisällysluettelo Tärkeimmät viljelylajit | Muuta | Katso myös | Lähteet | NavigointivalikkoTHE STATE OF WORLD FISHERIES AND AQUACULTURE 2012World aquaculture production of fish, crustaceans, molluscs, etc., by principal species in 2012laajentamalla

KalastusKotieläintalous


KalankasvatusavovesikalastuksenkarppilajejaFAOdollareissamaanviljelyksestäkarjankasvatuksestakalastuksesta






Vesiviljelytuotannon kasvu maailmassa 1950-2010, yksikkö miljoonia tonneja. Suurimmat tuottajamaat, kaikki aasialaisia, on eritelty


Vesiviljely ("akvakulttuuri") on vesieliöiden kontrolloitua kasvattamista meri-, murto- ja sisävesissä. Vesiviljelyssä tuotetaan kaloja, äyriäisiä, nilviäisiä sekä leviä ja vesikasveja. Kalankasvatus on selvästi suurin vesiviljelyn ala ja se on noussut merkittäväksi tekijäksi avovesikalastuksen rinnalle. Kasvatuksen osuus on tällä hetkellä n. 29 % maailman kalastuksen kokonaistuotannosta. Sen odotetaan kasvavan rajusti tulevaisuudessa.




Sisällysluettelo





  • 1 Tärkeimmät viljelylajit


  • 2 Muuta


  • 3 Katso myös


  • 4 Lähteet




Tärkeimmät viljelylajit |





Ruohokarppi





Niilintilapia





Maitokala


Maailman kalojen ja selkärangattomien vesieläinten kasvatuksesta vuonna 2010 89% tapahtui Aasiassa, 60% yksin Kiinassa.[1] Maailmanlaajuisesti eniten viljellään useita sisävesikalalajeja, erityisesti karppilajeja. FAO:n vuoden 2012 tilastoinnissa maailman eniten tuotetut vesiviljelylajit, niiden tuotantomäärät (miljoonia tonneja) ja viljelyn arvo miljardeissa dollareissa olivat:[2]



  1. Ruohokarppi Ctenopharyngodon idellus, 5,0 miljoonaa tonnia, US$ 6,5 mrd


  2. Hopeakarppi (hopeapaksuotsa) Hypophthalmichthys molitrix, 4,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,5 mrd


  3. Karppi Cyprinus carpio, 3,8 miljoonaa tonnia, US$ 5,2 mrd


  4. Ruditapes philippinarum -mattosimpukka, 3,8 miljoonaa tonnia, US$ 3,5 mrd


  5. Niilintilapia, Oreochromis niloticus, 3,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,3 mrd


  6. Valkokatkarapu Litopenaeus vannamei, 3,2 miljoonaa tonnia, US$ 13,6 mrd


  7. Marmorikarppi (marmoripaksuotsa) Hypophtalmichthys nobilis, 2,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,7 mrd


  8. Katla Catla catla (intiankarppi), 2,8 miljoonaa tonniat, US$ 5,5 mrd


  9. Ruutana Carassius carassius, 2,5 miljoonaa tonnia, 2,7 mrd


  10. Lohi Salmo salar, 2,1 miljoonaa tonnia, US$ 10,1 mrd


  11. Jättilabeo Labeo rohita, 1,6 miljoonaa tonnia, US$ 2,9 mrd


  12. Maitokala Chanos chanos, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 1,7 mrd


  13. Kirjolohi Oncorhynchus mykiss, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,6 mrd


  14. Tiikerikatkarapu Penaeus monodon, 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 4,4 mrd


  15. Sinonovacula constricta -veitsisimpukka, 0,7 miljoonaa tonnia, US$ 0,6 mrd


  16. Villasaksirapu Eriocheir sinensis, 0,7 miljoonaa tonnia, US$ 4,9 mrd


  17. Jättilahna Megalobrama amblycephala, 0,7 miljoonaa tonnia, US$ 1,2 mrd


  18. Tyynenmerenosteri Crassostrea gigas, 0,6 miljoonaa tonnia, US$ 1,3 mrd


  19. Rämerapu Procambarus clarkii, 0,6 miljoonaa tonnia, US$ 2,8 mrd


  20. Musta-amuri Mylopharyngodon piceus, 0,5 miljoonaa tonnia, US$ 1,1 mrd


Muuta |


Vesiviljelyn yleiset periaatteet ovat peräisin pikemmin maanviljelyksestä ja karjankasvatuksesta kuin kalastuksesta. Vesiviljelyyn liittyy aina luonnonolosuhteiden muuttelu, joka voi yksinkertaisimmillaan käsittää luonnonlajien siirtoa parempiin kasvuoloihin sekä erilaisten suojaavien ja pyydystystä helpottavien rakenteiden tekemistä. Työvaiheita vesieläinten kasvattamisessa ovat poikasten kasvattaminen ja sitten niiden istuttaminen viljely-ympäristöön. Pisimmälle viedyssä intensiiviviljelyssä käytetään erityisiä viljelykäyttöön jalostettuja eliölajeja täydellisesti kontrolloiduissa kasvatusoloissa. [3]


Vesiviljelmät voidaan jakaa viiteen päätyyppiin: [4]


  1. Omavaraiset viljelylammikot (luonnonravintolammikot), jotka tuottavat viljeltävien eliöiden ravinnon itse, kun lammikkoa lannoitetaan

  2. Lammikot tai verkkokassit, joissa eläimiä ruokitaan suunnitellulla ruokavaliolla

  3. Simpukkaviljelmät

  4. Kasvualustaan kiinnittyvien vesikasvien viljelmät, ja

  5. Muuhun kuin ravintokäyttöön (kuten syöteiksi) kasvatettavien eliöiden viljelmät.


Katso myös |


  • Kalankasvatus

  • Hydroviljely


Lähteet |



  1. THE STATE OF WORLD FISHERIES AND AQUACULTURE 2012 FAO Fisheries and Aquaculture Department, Rome 2012 (pdf)


  2. World aquaculture production of fish, crustaceans, molluscs, etc., by principal species in 2012 FAO statistics 2014


  3. Royce, William F.: Introduction to the Practice of Fishery Science, s. 314-315. Academic Press, 1996. ISBN 0-12-600952-X. (englanniksi)


  4. Royce 1996, s. 287-288



Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.






Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko