Veiterä Sisällysluettelo Saavutukset | Historia | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoInfobox OKHistoriaVeiteräVeiterän kotisivut

Lappeenrantalaiset urheiluseuratSuomalaiset jääpalloseurat


lappeenrantalainenjääpalloseura1950Lappeenrannan Urheilu-MiehetSuomenBandyliigassaSuomen-mestaruudenKisapuiston tekojäärata4. joulukuutaOulun PalloseuranTyöväen UrheiluliitonTurun Pyrkivän jääpallon maailmanmestaruuskilpailuihin 1957Suomen maajoukkueissaSuomensarjaanLappeenrannan Pallo



























Veiterä
Veiterä.png
Perustettu
1950
Kotikunta
Lappeenranta
Kotikenttä
Kisapuiston tekojäärata
Värit
         
Sarja
Bandyliiga
Puheenjohtaja
Martti Tepponen
Päävalmentaja
Aleksei Nikišov
Miesten SM-mitalit
Gold medal blank.svgKultaa
6 (1951, 1955, 1957, 1980, 2017, 2018)
Silver medal blank.svgHopeaa
9 (1953, 1954, 1960, 1977, 1979, 1986, 1988, 1994, 2019)
Bronze medal blank.svgPronssia
8 (1952, 1956, 1958, 1959, 1961, 1981, 1993, 2015)
Infobox OK

Veiterä on lappeenrantalainen jääpalloseura, joka perustettiin vuonna 1950, kun Lappeenrannan Urheilu-Miehet lopetti jalkapallo- ja jääpallotoimintansa. Veiterän miesten edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla Bandyliigassa, ja se on voittanut Suomen-mestaruuden kuudesti. Veiterän kotikenttä on Kisapuiston tekojäärata.




Sisällysluettelo





  • 1 Saavutukset

    • 1.1 Jääpallo

      • 1.1.1 Miehet


      • 1.1.2 Naiset



    • 1.2 Kaukalopallo

      • 1.2.1 Miehet




  • 2 Historia


  • 3 Lähteet


  • 4 Aiheesta muualla




Saavutukset |


Päivitetty 11. maaliskuuta 2018.



Jääpallo |



Miehet |


  • 6 Suomen-mestaruutta: 1951, 1955, 1957, 1980, 2017, 2018

  • 8 SM-hopeaa: 1953, 1954, 1960, 1977, 1979, 1986, 1988, 1994

  • 8 SM-pronssia: 1952, 1956, 1958, 1959, 1961, 1981, 1993, 2015

  • 2 Suomen Cup -kultaa: 2015, 2018


Naiset |


  • 1 SM-kulta: 2012

  • 1 SM-hopea: 2013

  • 1 SM-pronssi: 2011


Kaukalopallo |



Miehet |


  • 1 SM-hopea: 1979

  • 1 SM-pronssi: 1978


Historia |


Jääpalloseura Veiterä perustettiin 4. joulukuuta 1950. Uuden seuran perustaminen oli seurausta yleisseura Lappeenrannan Urheilu-Miesten 27. marraskuuta 1950 tekemästä päätöksestä lopettaa jalkapallo- ja jääpallotoiminta seurassa. LUM oli voittanut ensimmäisen jääpalloilun Suomen mestaruutensa 1949 ja säilyttänyt paikkansa mestaruussarjassa seuraavana vuonna 1950. LUM:n lopetettua jääpallotoiminnan sen sarjapaikka myönnettiin Veiterälle, jonka alaisuuteen LUM:n jääpalloilijat olivat siirtyneet.


Veiterä voitti Suomen mestaruuden heti ensimmäisellä kaudellaan 1951 kukistettuaan mestaruussarjan loppuottelussa 11. helmikuuta Oulun Palloseuran 2–0 ja viikkoa myöhemmin Suomen mestaruuden ratkaisseessa ottelussa Työväen Urheiluliiton mestarin Turun Pyrkivän 4–2. Ensimmäisestä mestaruudesta alkoi Veiterän 11 vuotta kestänyt SM-mitaliputki, jonka aikana seura voitti kolme mestaruutta, kolme hopeamitalia ja viisi pronssimitalia.


Veiterästä ensimmäisiin jääpallon maailmanmestaruuskilpailuihin 1957 valittiin kolme pelaajaa: Risto Ovaska, Veikko Partanen ja Arvo Raitavuo. 1950-luvulla Veiterän pelaajia esiintyi useasti Suomen maajoukkueissa.


Kauden 1964–1965 päätteeksi Veiterä putosi Suomensarjaan 15 peräkkäisen mestaruussarjakauden jälkeen. Veiterä palasi mestaruussarjaan seuraavaksi kaudeksi, mutta tippui Suomisarjaan uudelleen kauden 1966–1967 päätyttyä. Lappeenrannan johtavaksi jääpalloseuraksi noussut Lappeenrannan Pallo lopetti jääpallotoimintansa vuonna 1976, ja sen pelaajat siirtyivät Veiterään, joka sai LaPa:n paikan mestaruussarjassa. Vuonna 1980 Veiterä voitti neljännen Suomen mestaruutensa.



Lähteet |


  • Veiterä: Historia veitera.fi. Viitattu 9. elokuuta 2011.

  • Suomen Jääpalloliitto: Veiterä finbandy.fi. Viitattu 9. elokuuta 2011.


Aiheesta muualla |


  • Veiterän kotisivut

Jääpallon Bandyliigajoukkueet



        Akilles • Botnia • HIFK • JPS • Kampparit • Narukerä • OLS • ToPV • Veiterä • WP-35 •








-

Popular posts from this blog

Disable / Remove link to Product Items in Cart Planned maintenance scheduled April 23, 2019 at 23:30 UTC (7:30pm US/Eastern) Announcing the arrival of Valued Associate #679: Cesar Manara Unicorn Meta Zoo #1: Why another podcast?How can I limit products that can be bought / added to cart?Remove item from cartHide “Add to Cart” button if specific products are already in cart“Prettifying” the custom options in cart pageCreate link in cart sidebar to view all added items After limit reachedLink products together in checkout/cartHow to Get product from cart and add it againHide action-edit on cart page if simple productRemoving Cart items - ObserverRemove wishlist items when added to cart

Image
How were pictures turned from film to a big picture in a picture frame before digital scanning? Why is it faster to reheat something than it is to cook it? Has negative voting ever been officially implemented in elections, or seriously proposed, or even studied? Project Euler #1 in C++ What does 丫 mean? 丫是什么意思？ Do I really need to have a message in a novel to appeal to readers? Co-worker has annoying ringtone macOS: Name for app shortcut screen found by pinching with thumb and three fingers Amount of permutations on an NxNxN Rubik's Cube How does light 'choose' between wave and particle behaviour? What makes a man succeed? The test team as an enemy of development? And how can this be avoided? Should a wizard buy fine inks every time he want to copy spells into his spellbook? Most bit efficient text communication method? Do wooden building fires get hotter than 600°C? Is the IBM 5153 color display ...
Read more

Helsingin valtaus Sisällysluettelo Taustaa | Yleistä sotatoimista | Osapuolet | Taistelut Helsingin ympäristössä | Punaisten antautumissuunnitelma | Taistelujen kulku Helsingissä | Valtauksen jälkeen | Tappiot | Muistaminen | Kirjallisuutta | Lähteet | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoTeoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioGoogle BooksSisällissota Helsingissä päättyi tasan 95 vuotta sittenSaksalaisten ylivoima jyräsi punaisen HelsinginSuomalaiset kuvaavat sotien jälkiä kaupungeissa – katso kuvat ja tarinat tutuilta kulmiltaHelsingin valtaus 90 vuotta sittenSaksalaiset valtasivat HelsinginHyökkäys HelsinkiinHelsingin valtaus 12.–13.4. 1918Saksalaiset käyttivät ihmiskilpiä Helsingin valtauksessa 1918Teoksen verkkoversioTeoksen verkkoversioSaksalaiset hyökkäävät Etelä-SuomeenTaistelut LeppävaarassaSotilaat ja taistelutLeppävaara 1918 huhtikuussa. KapinatarinaHelsingin taistelut 1918Saksalaisten voitonparaati HelsingissäHelsingin valtausta juhlittiinSaksalaisten Helsinki vuonna 1918Helsingin taistelussa kaatuneet valkokaartilaisetHelsinkiin haudatut taisteluissa kaatuneet punaiset12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupunginVapaussodan muistomerkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudullaCrescendo / Vuoden 1918 Kansalaissodan uhrien muistomerkkim

Image
Saksalaisten taistelut Suomen sisällissodassaHelsingin historia Helsinki Saksan Itämeren-divisioona Saksan keisarikunnan laivasto valkoiset Helsingin punakaarti Rüdiger von der Goltz Hugo Meurer Carl Voss-Schrader F. E. Johansson Edvard NyqvistSuomen sisällissodanSaksan Itämeren-divisioonapunaistenHelsinginHangossavalkoisiavankileireilleRüdiger von der GoltzinEspoossaMannerheimintietäTöölönlahdenPasilastaSmolnaPitkänsillanSiltasaareenHakaniemeenTampereen taistelussaKymijoenMannerheimTilkanIlmalan mäelläKampissaTurun kasarmillaRuotsalaisella teatterillaHelsingin työväentalollaVesilinnanmäelläLasipalatsinTarkk’ampujankatuensimmäisen maailmansodanNeuvosto-VenäjänViaporinBrest-Litovskin rauhansopimukseenHangon sopimuksenVenäjän Itämeren-laivastooma evakuointiPunavuoressaKaartinkaupungissaUllanlinnassaRüdiger von der GoltzinHelsingin suojeluskunnanCarl Voss-SchraderKu...
Read more

Adjektiivitarina Tarinan tekeminen | Esimerkki: ennen | Esimerkki: jälkeen | Navigointivalikko

Sanaleikit adjektiivitsubstantiiviverbitarinoita Adjektiivitarina on seuraleikki, jossa leikkijät lisäävät etukäteen kirjoitettuun tarinaan adjektiivit tarinaa tuntematta. On olemassa myös substantiivi- ja verbitarinoita, jotka tehdään samalla periaatteella. Tarinan tekeminen | Ensin pitää tehdä tai hankkia tarina, josta jätetään adjektiivit pois. Sitten tarinan kirjoittaja kysyy muilta ihmisiltä adjektiiveja, taivuttaa ne oikeaan muotoon ja lisää tarinaan tyhjille paikoille. Kun kaikki paikat on täytetty, tarina luetaan ääneen. Esimerkki: ennen | Liisalla oli _______ synttärit. Hän täytti 18 ________ vuotta. Liisan _______ äiti oli ostanut hänelle ________ lautapelin, jota voi pelata _________ kavereiden kanssa. Liisan ________ isoäiti, Margaretta, oli ostanut Liisalle paljon ________ kukkia, koska ei tiennyt mistä _________ lapsenlapsensa piti. Es...
Read more