Kaupunki meressä Vaikutteet | Suomennos | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko

Runot


Edgar Allan Poengoottilaisen romaaninSamuel Taylor ColeridgenJosephuksenGomorranOskar Nousiainen




"Kaupunki meressä" ("The City in the Sea") on Edgar Allan Poen runo. Lopullinen versio ilmestyi 1845, mutta siitä oli julkaistu aiemmin 1831 versio nimellä "The Doomed City", ja myöhemmin ilmestyi versio nimellä "The City of Sin". Runo kertoo kaupungista, jota hallitsee kuolema, ja siinä on tavanomaisia goottilaisen romaanin aineksia.



Vaikutteet |


Poe on saanut vaikutteita useista teoksista, muun muassa Samuel Taylor Coleridgen Kubla Khanista, ja hänen on syytetty plagioineen runoon "The City in the Sea" vähemmän tunnettua runoa. Poe on saanut vaikutteita myös Josephuksen teoksesta Juutalaissodan historia, jossa kuvataan Gomorran kaupunkia.



Suomennos |


Runo on ilmestynyt suomeksi Poen runojen suomennosvalikoimassa Rakkauden ja kuoleman lauluja, jonka on suomentanut Oskar Nousiainen.[1]



Lähteet |



  1. ↑ Edgar Allan Poe: Rakkauden ja kuoleman lauluja, s. 73–75. Suomentanut Oskar Nousiainen. 1999: Kirja kerrallaan, 1999. ISBN 951-9351-07-8.



Aiheesta muualla |



  • Wikisource-logo.svg Lähdeaineistoa aiheesta The City in the Sea Wikiaineistossa

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:The City in the Sea








-

Popular posts from this blog

Olympian arkeologinen museo Sisällysluettelo Historia ja rakennus | Kokoelmat | Lähteet | Aiheesta muualla | Navigointivalikko37°38′36″N, 21°37′46″EInfobox OKArchaeological Museum of Olympia: HistoryArchaeological Museum of Olympia: DescriptionΜουσείο Ιστορίας των Ολυμπιακών Αγώνων της Αρχαιότητας: ΙστορικόArchaeological Museum of Olympia

Image
Olympian arkeologinen museo kreik.arkeologinenmuseoOlympianArchaía OlympíanKreikassaantiikinOlympian kisojenOlympian kisojen historian museoOlympian kaivausten historian museouusklassisessamaanjäristyksissäMelína MerkoúriAteenan vuoden 2004 olympialaisiavestibyyliesihistorialliseltavarhaiskristilliselleKreikan klassisen kaudenvotiivilahjojaPraksiteleen HermesPraksiteleenDionysosHermestäPaionioksen NikePaionioksenNikeäZeuksen temppelinpäätykolmiokoristelujenmetooppienApolloniaHeran temppelinMetrooninHerodes Atticuksen NymfaioninZeustaGanymedestäMiltiades nuoremmanMarathonin taistelussavotiivilahjojaZeuksen alttariltaMiltiades nuoremmanMarathonin taistelustaZeusGanymedesPaionioksen NikeFeidiaanoinokhoeFeidiaan työpajastaZeuksen temppelinHerakleen urotöitäHesperidien omenaPraksiteleen HermesNymfaionistaOlympian kisojen Olympian arkeologinen museo Αρχαιολογικό ...
Read more

Äpy Sisällysluettelo Äpyt kautta historian | Esimerkkejä Äpy-huumorista | Katso myös | Kirjallisuutta | Aiheesta muualla | Navigointivalikkowww.äpy.fi

Image
TeekkarikulttuuriVappulehdet teekkarienvappulehtijouluna1948Apu19481953195819601964196619671983Vappuna2009saunojenspeksien Finnish Design Äpy 2007 Äpy (kirjoitettuna myös ) on Suomen vanhin teekkarien vappulehti. Äpy-lehti syntyi jouluna 1948 Lönnrotinkadun Polilla. Ensimmäinen Äpy yhdisti humorististen joululehtien perinteen ja työttömien myymän Apu-lehden. Aluksi Äpy ilmestyi epäsäännöllisesti vuosina 1948, 1953, 1958, 1960, 1964, 1966 ja 1967. Tämän jälkeen Äpy on ilmestynyt parittomina vuosina ja sen ulkoasu on ollut aina erikoinen ja erilainen. Erikoisin lienee Äpyfoni (1983), joka oli sekä lehti, äänilevy että levysoitin. Vappuna 2009 ilmestyneen UniikkiÄpyn jokainen myyntikappale erosi sisällöltään muista. Äpyn julkaisijana toimii Suomen Äpy-lehtien Liitto ry. Äpyn tuotoilla on kautta aikain tuettu monenlaista teekkarit...
Read more

Akselinlaskija Hyödyt | Haitat | Navigointivalikko

Image
Rautatietekniikka rautateilläturvalaitteilleraidevirtapiiriäopastimenvaihdettavalokaapelia Britteinsaarilla käytettävän akselinlaskijan malli Akselinlaskija on rautateillä käytettävä laite. Sen tarkoituksena on tunnistaa laskijapisteen sivuuttavat junat ja täten antaa tieto turvalaitteille raideosuuden vapaana tai varattuna olosta. Akselinlaskijaa käytetään junien havaitsemiseen samaan tapaan kuin raidevirtapiiriä. Akselinlaskentayksiköt sijoitetaan tarkkailtavan osuuden kumpaankin päähän. Yleensä tämä osuus on kahden opastimen välinen osuus tai vaihdetta ympäröivä osuus. Akselinlaskijan kaksi havaintopäätä tunnistavat ohikulkevan junan pyöräkertojen aiheuttaman magneettikentän muutoksen sekä junan liikesuunnan. Junan kulkiessa laitteen ylitse keskuslaitteisto rekisteröi sekä junan suunnan että laskentapisteen y...
Read more