Hjdcti

Seuraavassa taulukossa on matematiikassa usein käytettyjä symboleja.

Matematiikan perussymbolit |

Symboli	Nimi	Selitys	Esimerkkejä
	Luetaan
	Kategoria
=	yhtäsuuruus	x = y tarkoittaa, että x ja y esittävät samaa asiaa tai arvoa.	1 + 1 = 2
	on yhtä suuri kuin
	kaikkialla
≠ <> !=	erisuuruus	x ≠ y tarkoittaa, että x ja y eivät esitä samaa asiaa tai arvoa. (Symboleita != ja <> käytetään lähinnä tietojenkäsittelytieteessä.)	1 ≠ 2
	ei ole yhtä suuri kuin, on eri suuri kuin
	kaikkialla
< > ≪ ≫	aito epäyhtälö	x < y tarkoittaa, että x on pienempi kuin y. x > y tarkoittaa, että x on suurempi kuin y. x ≪ y tarkoittaa, että x on paljon pienempi kuin y. x ≫ y tarkoittaa, että x on paljon suurempi kuin y.	3 < 4 5 > 4. 0.003 ≪ 1000000
	on pienempi kuin, on suurempi kuin, on paljon pienempi kuin, on paljon suurempi kuin
	järjestysteoria
≤ ≥	epäyhtälö	x ≤ y tarkoittaa, että x on pienempi tai yhtä suuri kuin y. x ≥ y tarkoittaa, että x on suurempi tai yhtä suuri kuin y.	3 ≤ 4 ja 5 ≤ 5 5 ≥ 4 ja 5 ≥ 5
	on pienempi tai yhtä suuri kuin, on suurempi tai yhtä suuri kuin
	järjestysteoria
∝	verrannollisuus	y ∝ x tarkoittaa, että y = kx jollakin vakiolla k.	jos y = 2x, on y ∝ x
	on verrannollinen
	kaikkialla
+	yhteenlasku	4 + 6 tarkoittaa lukujen 4 ja 6 summaa.	2 + 7 = 9
	plus
	aritmetiikka
	erillinen yhdiste	A₁ + A₂ tarkoittaa joukkojen A₁ ja A₂ erillistä yhdistettä.	A₁ = 1, 2, 3, 4 ∧ A₂ = 2, 4, 5, 7 ⇒ A₁ + A₂ = (1,1), (2,1), (3,1), (4,1), (2,2), (4,2), (5,2), (7,2)
	joukkojen ... ja ... erillinen yhdiste
	joukko-oppi
−	vähennyslasku	9 − 4 tarkoittaa 4 vähenettynä luvusta 9.	8 − 3 = 5
	miinus
	aritmetiikka
	negatiivinen etumerkki	−3 tarkoittaa luvun 3 vastalukua.	−(−5) = 5
	vastaluku ; miinus
	aritmetiikka
	joukko-opillinen komplementti	A − B tarkoittaa niitä A:n alkioita, jotka eivät kuulu joukkoon B.	1,2,4 − 1,3,4 = 2
	miinus.
	joukko-oppi
×	kertolasku	3 × 4 tarkoittaa lukujen 3 ja 4 tuloa.	7 × 8 = 56
	kertaa
	aritmetiikka
	karteesinen tulo	X×Y tarkoittaa kaikkia järjestettyjen parien joukkoa, joiden ensimmäinen alkio kuuluu X:ään ja toinen Y:hyn.	1,2 × 3,4 = (1,3),(1,4),(2,3),(2,4)
	Joukkojen ... ja ... karteesinen tulo; joukkojen ... ja ... suora tulo
	joukko-oppi
	ristitulo	u × v tarkoittaa vektorien u ja v ristituloa.	(1,2,5) × (3,4,−1) = (−22, 16, − 2)
	risti
	vektorilaskenta
·	kertolasku	3 · 4 tarkoittaa lukujen 3 ja 4 tuloa.	7 · 8 = 56
	kertaa
	aritmetiikka
	pistetulo	u · v tarkoittaa vektorien u ja v pistetulos	(1,2,5) · (3,4,−1) = 6
	piste
	vektorilaskenta
÷ ⁄	jakolasku	6 ÷ 3 tai 6 ⁄ 3 tarkoittaa 6 jaettuna 3:lla	2 ÷ 4 = .5 12 ⁄ 4 = 3
	jaettuna
	aritmetiikka
±	plus-miinus	6 ± 3 tarkoittaa sekä 6 + 3 että 6 - 3.	yhtälöllä x = 5 ± √4, on kaksi ratkaisua, x = 7 tai x = 3.
	plus tai miinus
	aritmetiikka
	plus-miinus	10 ± 2 tai yhtäpitävästi 10 ± 20% tarkoittaa väliä 10 − 2=8:sta 10 + 2=12:een.	Jos a = 100 ± 1 mm, on a ≥ 99 mm ja ≤ 101 mm.
	plus tai miinus
	mittaus
∓	miinus-plus	6 ± (3 ∓ 5) tarkoittaa sekä 6 + (3 - 5) että 6 - (3 + 5).	cos(x ± y) = cos(x) cos(y) ∓ sin(x) sin(y).
	miinus tai plus
	aritmetiikka
√	neliöjuuri	√x tarkoittaa epänegatiivista lukua, jonka neliö on x.	√4 = 2
	neliöjuuren päähaara, neliöjuuri
	reaaliluvut
	kompleksinen neliöjuuri	jos z = r exp(iφ) esitetään napakoordinaateissa, missä -π < φ ≤ π, on √z = √r exp(i φ/2).	√(-1) = i
	kompleksinen neliöjuuri … neliöjuuri
	kompleksiluvut
\|…\|	itseisarvo	\|x\| tarkoittaa reaaliakselilla tai kompleksitasolla lukujen x ja 0 välistä etäisyyttä.	\|3\| = 3 \|–5\| = \|5\| \| i \| = 1 \| 3 + 4i \| = 5
	itseisarvo
	luvut
	Euklidinen etäisyys	\|x – y\| tarkoittaa x:n ja y:n euklidista etäisyyttä.	Jos x = (1,1) ja y = (4,5), \|x – y\| = √([1–4]² + [1–5]²) = 5
	euklidinen etäisyys, euklidinen normi
	geometria
	Determinantti	\|A\| tarkoittaa neliömatriisin A determinanttia	$beginvmatrix1&2\2&4\endvmatrix=0$
	determinantti
	Matriisilaskenta
\|	jakaa	Yksi pystysuora viiva tarkoittaa tasan jakamista. a\|b tarkoittaa, että a jakaa b:n.	Koska 15 = 3×5, on voimassa 3\|15 ja 5\|15.
	jakaa
	lukuteoria
!	kertoma	n ! on tulo 1 × 2× ... × n.	4! = 1 × 2 × 3 × 4 = 24
	kertoma
	kombinatoriikka
T	transpoosi	Vaihtaa rivit ja sarakkeet keskenään	$A_ij=(A^T)_ji$
	transpoosi
	matriisilaskenta
~	todennäköisyysjakaumat	X ~ D, tarkoittaa satunnaismuuttujan X jakauma on D.	X ~ N(0,1), on standardinormaalijakauma
	on jakauma
	tilastotiede
	Riviekvivalenssi	A~B tarkoittaa, että B voidaan saada A:stä alkeisrivitoimituksella.	$beginbmatrix1&2\2&4\endbmatrixsim beginbmatrix1&2\0&0\endbmatrix$
	on riviekvivalentti
	Matriisilaskenta
⇒ → ⊃	implikaatio	A ⇒ B tarkoittaa, että jos A on tosi, on myös B tosi. Jos A on epätosi, B:stä ei voida sanoa tämän perusteella mitään. → voi tarkoittaa samaa kuin ⇒ tai sillä voi olla kohdassa funktio selitetty merkitys. ⊃ voi tarkoittaa samaa kuin ⇒, tai se voi tarkoittaa yläluokkaa.	x = 2 ⇒ x² = 4 on totta, mutta x² = 4 ⇒ x = 2 on epätotta, koska x voi olla myös −2.
	seuraa; jos … niin
	propositionaalilogiikka, Heytingin algebra
⇔ ↔	ekvivalenssi	A ⇔ B tarkoittaa, että A on tosi jos ja vain jos B on tosi	x + 5 = y +2 ⇔ x + 3 = y
	jos ja vain jos, joss
	propositionaalilogiikka
¬ ˜	looginen negaatio	Väite ¬A on tosi jos ja vain jos A on epätosi.	¬(¬A) ⇔ A x ≠ y ⇔ ¬(x = y)
	ei
	propositiologiikka
∧	looginen konjuktio tai kohtaa lattiisissa	Väite A ∧ B on totta jos A ja B ovat molemmat totta. Muutoin A ∧ B on epätosi. Funktioille A(x) ja B(x), A(x) ∧ B(x) tarkoittaa min(A(x), B(x)).	n < 4 ∧ n >2 ⇔ n = 3 kun n on luonnollinen luku.
	ja; min
	propositiologiikka, lattiisiteoria
∨	looginen disjunktio tai yhdiste lattiisissa	Väite A ∨ B on totta jos ainakin toinen A tai B on totta, epätotta jos molemmat epätosia. Funktioille A(x) ja B(x), A(x) ∨ B(x) tarkoittaa max(A(x), B(x)).	n ≥ 4 ∨ n ≤ 2 ⇔ n ≠ 3 kun n on luonnollinen luku.
	tai; max
	propositiologiikka, lattiisiteoria
⊕ ⊻	eksklusiivinen tai	Väite A ⊕ B on tosi kun joko A tai B, mutta ei molemmat, ovat tosia. A ⊻ B tarkoittaa samaa asiaa.	(¬A) ⊕ A on aina tosi, A ⊕ A on aina epätosi.
	xor
	propositionaalilogiikka, Boolen algebra
	suora summa	Suora summa on tapa yhdistää useita objekteja yhdeksi yleiseksi objektiksi. Suoran summan merkintä on ⊕, merkintää ⊻ käytetään vain logiikassa.	Vektoriavaruuksille U, V ja W pätee: U = V ⊕ W ⇔ (U = V + W) ∧ (V ∩ W = ∅)
	suora summa
	abstrakti algebra
∀	universaalikvanttori	∀ x: P(x) tarkoittaa, että P(x) on voimassa kaikilla x.	∀ n ∈ ℕ: n² ≥ n.
	kaikilla, jokaisella
	predikaattilogiikka
∃	olemassaolokvanttori	∃ x: P(x) tarkoittaa, että on olemassa ainakin yksi x jolle P(x) on tosi.	∃ n ∈ ℕ: n on parillinen.
	on olemassa
	predikaattilogiikka
∃!	yksikäsitteisyyskvanttori	∃! x: P(x) tarkoittaa, että on olemassa täsmälleen yksi x jolle P(x) on tosi.	∃! n ∈ ℕ: n + 5 = 2n.
	on olemassa täsmälleen yksi
	predikaattilogiikka
:= ≡ :⇔	määritelmä	x := y tai x ≡ y tarkoittaa, että x on määritelmän mukaan y (jotkut käyttävät merkkiä ≡ kongruenssi). P :⇔ Q tarkoittaa, että P on määritelmän mukaan loogisesti ekvivalentti Q:n kanssa.	cosh x := (1/2)(exp x + exp (−x)) A xor B :⇔ (A ∨ B) ∧ ¬(A ∧ B)
	on määritelmän mukaan
	kaikkialla
≅	yhdenmuotoisuus	△ABC ≅ △DEF tarkoittaa, että kolmio ABC on yhdenmuotoinen kolmion DEF kanssa.
	on yhdenmuotoinen
	geometria
≡	kongruenssirelaatio	a ≡ b (mod n) tarkoittaa, että a − b on jaollinen n:llä ( $0leq b<n$ )	13 ≡ 3 (mod 5)
	... on kongruentti ... modulo ...
	modulaariaritmetiikka
,	joukkosulkeet	a,b,c tarkoittaa joukkoa, jonka alkiot ovat a, b ja c.	ℕ = 1, 2, 3, …
	joukko …
	joukko-oppi
:	joukko ja ehto mitkä alkiot kuuluvat joukkoon	x : P(x) tarkoittaa niitä x joille P(x) on tosi. P(x) on sama kuinx : P(x).	n ∈ ℕ : n² < 20 = 1, 2, 3, 4
	joukko … jolle
	joukko-oppi
∅	tyhjä joukko	∅ tarkoitta joukkoa, jossa ei ole yhtään alkiota. tarkoittaa samaa.	n ∈ ℕ : 1 < n² < 4 = ∅
	tyhjä joukko
	joukko-oppi
∈ ∉	joukkoon kuuluvuus relaatio	a ∈ S tarkoittaa, että a on S:n alkio S; a ∉ S tarkoittaa, että a ei kuulu S:ään.	(1/2)⁻¹ ∈ ℕ 2⁻¹ ∉ ℕ
	kuuluu joukkoon, ei kuulu joukkoon
	kaikkialla, joukko-oppi
⊆ ⊂	osajoukko	(subset) A ⊆ B tarkoittaa, että jokainen A:n alkio on myös B:n alkio. (aito osajoukko) A ⊂ B tarkoittaa A ⊆ B mutta A ≠ B. (Jotkut matemaatikot eivät tee eroa symbolien ⊂ ja ⊆ välillä.)	(A ∩ B) ⊆ A ℕ ⊂ ℚ ℚ ⊂ ℝ
	on osajoukko
	joukko-oppi
⊇ ⊃	yläjoukko	A ⊇ B tarkoittaa, että jokainen B:n alkio on myös A:n alkio. A ⊃ B tarkoittaa, että A ⊇ B mutta A ≠ B. (Jotkut matemaatikot eivät tee eroa symbolien ⊃ ja ⊇ välillä.)	(A ∪ B) ⊇ B ℝ ⊃ ℚ
	on yläjoukko
	joukko-oppi
∪	joukko-opillinen yhdiste	eksklusiivinen A ∪ B tarkoittaa joukkoa, joka sisältää kaikki A:n alkiot tai kaikki B:n alkiot, mutta ei molempia. "A tai B, mutta ei molempia." inklusiivinen A ∪ B tarkoittaa joukkoa, joka sisältää kaikki A:n alkiot, kaikki B:n alkiot tai kaikki molempien joukkojen alkiot. "A tai B tai molemmat".	A ⊆ B ⇔ (A ∪ B) = B (inclusive)
	joukkojen … ja … yhdiste
	joukko-oppi
∩	joukko-opillinen leikkaus	A ∩ B koostuu niistä alkioista, jotka sisältyvät sekä A:han että B:hen.	x ∈ ℝ : x² = 1 ∩ ℕ = 1
	leikkaa
	joukko-oppi
$Delta$	symmetrinen erotus	$ADelta B$ tarkoittaa joukkoa, jonka kukin alkio kuuluu täsmälleen toiseen joukoista A ja B.	1,5,6,8 $Delta$ 2,5,8 = 1,2,6
	symmetrinen erotus
	joukko-oppi
∖	joukko-opillinen komplementti	A ∖ B tarkoittaa joukkoa, joka koostuu niistä A:n alkioista, jotka eivät kuulu B:hen.	1,2,3,4 ∖ 3,4,5,6 = 1,2
	miinus
	joukko-oppi
( )	funktion parametrit	f(x) tarkoittaa funktion f arvoa kohdassa x.	Jos f(x) := x², on f(3) = 3² = 9.

	joukko-oppi
	Laskujärjestyksen muuttaminen	Sulkeet lasketaan järjestyksessä sisimmästä uloinpaan.	(8/4)/2 = 2/2 = 1, but 8/(4/2) = 8/2 = 4.
	sulkeet
	kaikkialla
f:X→Y	funktionuoli	f: X → Y tarkoittaa funktiota f, joka kuvaa joukon X joukolle Y.	Määritellään f: ℤ → ℕ asettamalla f(x) := x².
	joukolta … joukolle …
	joukko-oppi,tyyppiteoria
o	yhdistetty funktio	fog on funktio, jolle (fog)(x) = f(g(x)).	jos f(x) := 2x, ja g(x) := x + 3, on (fog)(x) = 2(x + 3).
	yhdiste
	joukko-oppi
ℕ N	Luonnolliset luvut	N tarkoittaa määritelmästä riippuen joukkoa 1, 2, 3, ... tai joukkoa 0, 1, 2, ....	ℕ = {\|a\| : a ∈ ℤ, a ≠
	N
	luvut
ℤ Z	kokonaisluvut	ℤ on joukko ..., −3, −2, −1, 0, 1, 2, 3, ... ja ℤ⁺ on joukko 1, 2, 3, ... .	ℤ = p, -p : p ∈ ℕ ∪ 0
	Z
	luvut
ℚ Q	rationaaliluvut	ℚ tarkoittaa joukkoa p/q : p ∈ ℤ, q ∈ ℤ⁺.	3.14000... ∈ ℚ π ∉ ℚ
	Q
	luvut
ℝ R	reaaliluvut	ℝ tarkoittaa reaalilukujen joukkoa.	π ∈ ℝ √(−1) ∉ ℝ
	R
	luvut
ℂ C	kompleksiluvut	ℂ means a + b i : a,b ∈ ℝ.	i = √(−1) ∈ ℂ
	C
	luvut
	mielivaltainen vakio	C voi olla mikä tahansa luku, jota ei ole yleensä kiinnitetty. Esiintyy usein integraaleja laskettaessa.	jos f(x) = 6x² + 4x, on F(x) = 2x³ + 2x² + C, missä F'(x) = f(x)
	C
	integraalilaskenta
𝕂 K	reaali- tai kompleksilukujen joukko	K tarkoittaa usein, että tulos on voimassa sekä reaali- että kompleksiluvuille.	$x^2in mathbb C,forall xin mathbb K$ koska $x^2in mathbb C,forall xin mathbb R$ ja $x^2in mathbb C,forall xin mathbb C$ .
	K
	lineaarialgebra
∞	ääretön	∞ on laajennetun reaaliakselin alkio, joka on suurempi kuin mikä tahansa reaaliluku. Esiintyy usein raja-arvoja laskettaessa.	lim_x→0 1/\|x\| = ∞
	ääretön
	luvut
\|\|…\|\|	normi	\|\| x \|\| on normiavaruuden alkion x normi.	\|\| x + y \|\| ≤ \|\| x \|\| + \|\| y \|\|
	normi pituus
	lineaarialgebra
∑	summaus	$sum _k=1^na_k$ tarkoittaa a₁ + a₂ + … + a_n.	$sum _k=1^4k^2$ = 1² + 2² + 3² + 4² = 1 + 4 + 9 + 16 = 30
	summa yli …
	aritmetiikka
∏	tulo	$prod _k=1^na_k$ tarkoittaa tuloa a₁a₂···a_n.	$prod _k=1^4(k+2)$ = (1+2)(2+2)(3+2)(4+2) = 3 × 4 × 5 × 6 = 360
	tulo yli …
	aritmetiikka
	Karteesinen tulo	$prod _i=0^nY_i$ tarkoittaa kaikkia (n+1)-jonoja (y₀, …, y_n).	$prod _n=1^3mathbb R=mathbb Rtimes mathbb Rtimes mathbb R=mathbb R^3$
	karteesinen tulo, suora tulo
	joukko-oppi
∐	erillinen yhdiste
	erillinen yhdiste
	kategoriateoria
′ ^•	derivaatta	f ′(x) on funktion f derivaatta kohdassa x, eli f:n tangentin kulmakerroin kohdassa x. Siis $dot x(t)=frac partial partial tx(t)$ .	Jos f(x) := x², on f ′(x) = 2x
	… pilkku derivaatta
	differentiaali- ja integraalilaskenta
∫	määräämätön integraali tai antiderivaatta	∫ f(x) dx tarkoittaa funktiota, jonka derivaatta on f.	∫x² dx = x³/3 + C
	määräämätön integraali antiderivaatta
	differentiaali- ja integraalilaskenta
	määrätty integraali	∫_a^b f(x) dx tarkoittaa etumerkillä varustettua funktion kuvaajan ja x-akselin rajaamaa pinta-alaa välillä a≤x≤b.	∫₀^b x² dx = b³/3;
	integraali
	differentiaali- ja integraalilaskenta
∇	gradientti	∇f (x₁, …, x_n) on f:n osittaisderivaatoista muodostettu vektori (∂f / ∂x₁, …, ∂f / ∂x_n).	Jos f (x,y,z) := 3xy + z², on ∇f = (3y, 3x, 2z)
	del, nabla, gradientti
	differentiaali- ja integraalilaskenta
∂	osittaisderivaatta	Jos f (x₁, …, x_n), on ∂f/∂x_if:n derivaatta muuttujan x_i suhteen. Muita muuttujia käsitellään derivoitaessa vakioina.	Jos f(x,y) := x²y, on ∂f/∂x = 2xy
	osittaisderivaatta, d
	differentiaali- ja integraalilaskenta
	reuna	∂M tarkoittaa M:n reunaa	∂ = x :
	reuna
	topologia
⊥	kohtisuoruus	x ⊥ y tarkoittaa, että x on kohtisuorassa y:hyn nähden tai yleisemmin, x on ortogonaalinen y:n kanssa.	Jos l ⊥ m ja m ⊥ n, on l \|\| n.
	on kohtisuorassa
	geometria
	pienin alkio	x = ⊥ tarkoittaa, että x on pienin alkio.	∀x : x ∧ ⊥ = ⊥
	pienin alkio
	lattiisiteoria
\|\|	yhdensuuntaisuus	x \|\| y tarkoittaa, että x ja y ovat yhdensuuntaisia.	Jos l \|\| m ja m ⊥ n, on l ⊥ n.
	on yhdensuuntainen
	geometria
⊧	seuraa	A ⊧ B tarkoittaa, että lauseesta A seuraa lause B, eli jokaisessa mallissa, jossa A on tosi, on myös B tosi.	A ⊧ A ∨ ¬A
	seuraa
	malliteoria
⊢	johtopäätös	x ⊢ y tarkoittaa, että y on johdettu x:stä.	A → B ⊢ ¬B → ¬A
	on johdettu
	propositionaalilogiikka, predikaattilogiikka
◅	normaali aliryhmä	N ◅ G tarkoittaa, että N on G:n normaali aliryhmä.	Z(G) ◅ G
	on normaali aliryhmä
	ryhmäteoria
/	tekijäryhmä	G/H tarkoittaa tekijäryhmää G modulo sen normaali aliryhmä H.	0, a, 2a, b, b+a, b+2a / 0, b = 0, b, a, b+a, 2a, b+2a
	mod
	ryhmäteoria
	tekijäjoukko	A/~ tarkoittaa kaikkien ~:n ekvivalenssiluokkien joukkoa A:ssa.	Jos määritellään ~ asettamalla x~y ⇔ x-y∈Z, on R/~ = x+n : n∈Z : x ∈ (0,1]
	mod
	joukko-oppi
≈	isomorfismi	G ≈ H tarkoittaa, että ryhmä G on isomorfinen ryhmän H kanssa	Q / 1, −1 ≈ V, missä Q on kvaternioryhmä ja V on Kleinin neliryhmä.
	on isomorfinen
	ryhmäteoria
	likimäärin yhtä suuri	x ≈ y tarkoittaa, että x on likimäärin yhtä suuri kuin y	π ≈ 3.14159
	on likimäärin yhtä suuri kuin
	kaikkialla
~	samaa kertaluokkaa	m ~ n, tarkoittaa, että suureet m ja n on samaa kertaluokkaa.	2 ~ 5 8 × 9 ~ 100 , mutta π² ≈ 10
	suunnilleen yhtä paljon likimääräinen arvio
	Approksimointiteoria
〈,〉 ( \| ) < , > · :	sisätulo	〈x,y〉 tarkoittaa x:n ja y:n sisätuloa, joka on määrätty sisätuloavaruudessa. Tavallisille vektoreille pistetulon merkintä on tavallisempi: x·y. Matriiseille voidaan käyttää piste-notaatiota.	Kahden vektorin x = (2, 3) ja y = (−1, 5) pistetulo on: 〈x, y〉 = 2×−1 + 3×5 = 13 $A:B=sum _i,jA_ijB_ij$
	sisätulo
	Vektorilaskenta
⊗	tensoritulo	V ⊗ U tarkoittaa V:n ja U:n tensorituloa.	1, 2, 3, 4 ⊗ 1,1,2 = 1, 2, 3, 4, 1, 2, 3, 4, 2, 4, 6, 8
	tensoritulo
	lineaarialgebra
*	konvoluutio	f * g tarkoittaa f:n ja g:n konvoluutiota.	$(f*g)(t)=int f(tau )g(t-tau ),dtau$
	konvoluutio

$bar x$	keskiarvo	$bar x$ tarkoittaa keskiarvoa.	$x=1,2,3,4,5;bar x=3$ .
	yläviiva
	tilastotiede
$triangleq$	delta yhtäsuuruus	$triangleq$ tarkoittaa yhtäsuuruutta määritelmän perusteella. Kun käytetään merkkiä $triangleq$ , yhtäsuuruus ei ole yleisessä tapauksessa voimassa, mutta ottaen huomioon tapauksessa vallitsevat oletukset, on yhtäsuuruus voimassa.	$p(x_1,x_2,...,x_n)triangleq prod _i=1^np(x_i\|x_pi _i)$ .
	yhtäsuuruus määritelmän perusteella
	kaikkialla

Katso myös |

Matemaattinen merkintä

Aiheesta muualla |

Jeff Miller: Earliest Uses of Various Mathematical Symbols

TCAEP - Institute of Physics

GIF and PNG Images for Math Symbols

Typografia

Typografit ja kirjainmuotoilijat	Jonathan Barnbrook · Saul Bass · Ed Benguiat · Morris Fuller Benton · Neville Brody · Frederic Goudy · Claude Garamond · Eric Gill · Tomi Haaparanta · Nicolas Jenson · Edward Johnston · Donald Knuth · Rudolf Koch · Sami Kortemäki · Zuzana Ličko · William Morris · Stanley Morison · Jan Tschichold · Carol Twombly · Wolfgang Weingart · Hermann Zapf · Gudrun Zapf-von Hesse
Kirjaintyylit ja -lajit	Anfangi · Antiikva · Arial · Baskerville · ITC New Baskerville · Calibri · Comic Sans · Egyptienne · Fraktuura · Garamond · Gill Sans · Helvetica · Palatino · Times Roman · Unsiaali · Verdana
Merkit	Alduksen lehti ❦ · Asteriski * · Ät-merkki @ · Englannin punta £ · Ampersandi & · Jokerimerkki · Kappaleen merkki ¶ · Luetelmamerkki · Luettelo matemaattisista merkeistä · Plus-miinusmerkki ± · Promille ‰ · Prosentti % · Pykälämerkki § · Risti † · Ristikkomerkki # · Rub el Hizb ۞ · Tekijänoikeusmerkki © · Tilde ~ · Valuuttamerkki ¤ · Yläpuolinen indeksointipilkku
Suuntaukset	Amerikan uusi aalto · Dekonstruktivismi · Postmodernismi · Sveitsiläinen tyyli
Muut aiheet	Aakkoslaji · CamelCase · Glyyfi · Goottilaiset kirjaintyypit · Kapiteeli · Kirjain · Kirjasintyyppi · Kursiivi · Ligatuuri · Logo · Lorem ipsum · Orpo- ja leskirivit · Painokirjaimet · Sans-serif · Serif · TrueType · Web Open Font Format · X-korkeus · Yliviivaus · Ylleviivaus · Ylä- ja alaindeksi

搜尋此網誌

Hjdcti

Luettelo matemaattisista merkeistä Matematiikan perussymbolit | Katso myös | Aiheesta muualla | NavigointivalikkoJeff Miller: Earliest Uses of Various Mathematical SymbolsTCAEP - Institute of PhysicsGIF and PNG Images for Math Symbols

Matematiikan perussymbolit |

Katso myös |

Aiheesta muualla |

Popular posts from this blog